Pääaine

Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaine muodostuu kolmesta koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: yleensä perusmoduulista, jatkomoduulista sekä syventävästä moduulista. Yleensä perus- ja jatkomoduuli sisältyvät tekniikan kandidaatin tutkintoon ja vain syventävä moduuli diplomi-insinöörin tutkintoon.

Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Joissain tapauksissa toisesta syventävästä moduulista voi muodostua sivuaine. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Sama kurssi ei myöskään voi olla kahdessa opiskelijan suorittamassa moduulissa. Mikäli opiskelijan valitsemiin moduuleihin sisältyy samoja kursseja, suoritus kirjataan ensisijaisesti siihen moduuliin, jossa se on pakollinen suoritus, ja toiseen moduuliin suoritetaan vastaavasti enemmän vaihtoehtoisia kursseja.

Ylemmässä tutkinnossa pääaineen osaamista voi vahvistaa myös erikoismoduuli (C-moduuli).

Niin sanottujen toisen vaiheen valittujen eli vain diplomi-insinöörin tutkinnon Aalto-yliopistossa suorittavien opiskelijoiden pääaine koostuu tavallisesti jatkomoduulista, syventävästä moduulista ja erikoismoduulista. Korkeakoulu päättää tarvittaessa miten opiskelijan aikaisemmat opinnot vastaavat pää- ja sivuaineen muodostavia moduuleja.

Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Ylemmän tutkinnon HOPS kannattaa vahvistuttaa ennen opintojen laajaa suorittamista.

Ylemmän tutkinnon pääaineet tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa ovat:

  • akustiikka ja äänenkäsittely
  • signaalinkäsittely
  • tietoverkkotalous
  • tietoliikennetekniikka
  • tietoverkot
  • tietoliikenteen matemaattiset menetelmät.
  • Communications Engineering at Eurecom
  • Framtidens Industriföretag (FIF)
  • elektroniikka ja sovellukset
  • optinen teknologia
  • radiotiede ja -tekniikka

Akustiikka ja äänenkäsittely

Huvudämne på svenska: Akustik och ljudbehandling

Major in English: Acoustics and Audio Signal Processing
Ainekoodi: S3004
Vastuuhenkilöt: professorit Paavo Alku, Unto K. Laine, Vesa Välimäki, Ville Pulkki ja Mikko Kurimo

Pääaineeseen sisältyvät syventävän moduulit ja erikoismoduulit:

  • Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka
  • Kieliteknologia
  • Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan erikoismoduuli
  • Kieliteknologian erikoismoduuli

Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan aineopintojen tavoitteena on tarjota perustiedot akustisista ilmiöistä, niiden kuulemisesta ja äänenkäsittelytekniikasta sekä valmiudet näiden soveltamiseen eri osa-alueilla kuten audiotekniikassa, puheenkäsittelyssä, akustisissa mittauksissa jne.

Perinteisiä akustiikan osa-alueita ovat mm. sähköakustiikka, huone- ja rakennusakustiikka, meluakustiikka, musiikkiakustiikka jne. Keskeinen osa-alue on myös tekninen psykoakustiikka, joka perustuu kuulon toiminnan ymmärtämiseen ja jonka tuntemusta tarvitaan äänitekniikan sovelluksissa laidasta laitaan. Näillä alueilla on tärkeää ymmärtää fysikaalisia ilmiöitä sekä sitä, miten ihminen havaitsee ääntä. Nykyisin tarvitaan kuitenkin yhä useammin myös signaalinkäsittelyn taitoja. Digitaalinen signaalinkäsittely onkin nykyaikaisen äänitekniikan diplomi-insinöörin työkalu. Äänenkäsittelytekniikan opetuksessa painotetaan signaalinkäsittelyn yleisosaamista, signaaliprosessoreiden ohjelmointia ja signaalinkäsittelyalgoritmien hallintaa.

Audiotekniikassa sovelletaan signaalinkäsittelyä mm. äänentoistoon, audiokoodaukseen, musiikkiteknologiaan, aktiiviseen meluntorjuntaan, multimediaan ja virtuaalitodellisuuteen, puheenkäsittelyssä vastaavasti puheen analyysiin, synteesiin, tunnistukseen ja koodaukseen.

Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan sovelluksia ovat esimerkiksi matkapuhelintekniikka, puheen ja äänen siirto verkossa, tietokoneen äänikäyttöliittymät, kaiuttimien ja äänentoistojärjestelmien sekä akustisten tilojen suunnittelu, soittimiin ja musiikkiin liittyvät sovellukset, multimedia, meluntorjunta ja erilaiset akustiset mittaukset sekä ihmisäänen ja kuulon toiminnan lääketieteellinen tutkimus.

Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan tutkimuksen merkittävimmät painopistealueet ovat viime aikoina olleet soittimien mallintaminen ja luonnonmukainen synteesi, audiokoodaus ja kuuloa mallintava signaalinkäsittely, kolmiulotteinen ja monikanavainen äänentoisto, puhesynteesi, puheen tunnistus sekä puheentuottamisen analyysi. Laitoksella on käytössään monipuoliset erikoistilat erilaisia akustisia mittauksia ja kokeita varten. Näitä ovat mm. suuri kaiuton huone sekä standardien mukainen kuunteluhuone.

Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan soveltamismahdollisuudet ulottuvat laajalle sähkö- ja tietotekniikan piiriin. Lähialoja ovat tietoliikennetekniikka, signaalinkäsittely, elektroniikka, informaatiotekniikka, mittaustekniikka, laskennallinen tekniikka, tietojenkäsittely ja multimedia.

Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka on perinteisesti ollut suosittu sivuaine muiden ohjelmien opiskelijoiden keskuudessa. Pääaineen tapaan sivuainetta tarjotaan vain ylemmässä tutkinnossa ja se muodostuu laboratorion tarjoamista syventävästä eli A3- ja erikois- eli C-moduuleista siten, että erikoismoduuliin voidaan sisällyttää välttämättömiksi katsotut esitietokurssit, mikäli nämä eivät muuten sisälly opintoihin. Sivuaineopiskelijoiden tulee olla yhteydessä akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan opintoneuvojaan, mikäli esitietojen sisällyttäminen erikoismoduulin on tarpeen.

Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan pääaine tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet myös jatko-opintoihin.

Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan syventävä moduuli A3

Moduuliketju: tietoliikennetekniikan perusmoduuli - signaalinkäsittelyn jatkomoduuli - akustiikka ja äänenkäsittelytekniikan syventävä moduuli

Moduuli tarjoaa perustiedot akustisista ilmiöistä niiden kuulemisesta ja äänenkäsittelytekniikasta sekä valmiudet näiden soveltamiseen ääniteknologian eri osa-alueilla.

Moduuli antaa perustiedot akustisista ilmiöistä sekä siitä miten ihminen havaitsee ääntä. Vaikkakin yhdessä esitietojen kanssa moduuli muodostaa laajan kuvan akustiikasta ja äänenkäsittelytekniikasta, tarjoaa se kuitenkin lähinnä välttämättömät tiedot ja taidot näiden soveltamiseksi eri osa-alueilla. Sovellusalueiden hallinta edellyttää lisää syventäviä opintoja esimerkiksi C-moduulin tai valinnaisten kurssien muodossa. Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan pää- ja sivuaineopiskelijoilta edellytetään lisäksi vähintään yksi seminaarikursseista joko A3 tai C-moduulissa.

Moduulin koodi: S310-3

Laajuus: 20 op
Vastuuhenkilöt: professorit Paavo Alku, Unto K. Laine, Vesa Välimäki, Ville Pulkki ja Mikko Kurimo

Koodi Kurssi OP
Esitiedot: Pääaine / Sivuaine
S-89.2300 Ääniteknologian perusteet 5
ELEC-C5230 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 5
T-106.1203 tai T-106.1208 tai T-106.1210 Ohjelmoinnin perusteet L tai Y tai Ohjelmoinnin peruskurssi, osa I (tai vastaava ohjelmoinnin peruskurssi) 5
Pakolliset kurssit:
S-89.3310 Acoustics and Physics of Sound 4
S-89.3320 Communication Acoustics 5
S-89.3330 Exercise on Acoustical Measurements 1
Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy (valitse korkeintaan kaksi seminaarikursseista):
S-89.3410 Sähköakustiikka 4
S-89.3421 Huone- ja saliakustiikka 5
S-89.3430 Akustinen mittaustekniikka 5
S-89.3471 Meluntorjunta 5
S-89.3510 Signaaliprosessorit ja äänenkäsittely 5
S-89.3540 Audio Signal Processing 5
S-89.3610 Puheenkäsittely 5
Korkeintaan kaksi seminaarikursseista:
S-89.3480 Akustiikan seminaari (vaihtuva-aiheinen) 3
S-89.3580 Äänenkäsittelyn seminaari (vaihtuva-aiheinen) 3
S-89.3680 Puheenkäsittelytekniikan seminaari (vaihtuva-aiheinen) 3
  Yhteensä 20

 

Kieliteknologian syventävä moduuli A3

Moduuliketju: tietoliikennetekniikan perusmoduuli – signaalinkäsittelyn jatkomoduuli - kieliteknologian syventävä moduuli

Moduuli tarjoaa perusosaamisen puheeseen ja kirjoitettuun kieleen liittyvistä teknisistä sovellusalueista.

Kieliteknologialla tarkoitetaan tietotekniikkaa, jolla käsitellään ja hyödynnetään ihmisen puhumaa tai kirjoittamaa kieltä. Kieliteknologian sovellutuksia ovat esimerkiksi puheentunnistus, puhesynteesi, automaattinen kielen kääntäminen, tiedonhaku ja järjestäminen. Moduuli on luonteeltaan poikkeuksellisen poikkitieteellinen. Opintoihin kuuluu Aalto-yliopiston kurssien lisäksi Helsingin yliopiston tarjoamaa opetusta. Moduuli tarjoaa lähinnä välttämättömät tiedot ja taidot kieliteknologiasta näiden soveltamiseksi eri osa-alueilla. Sovellusalueiden hallinta edellyttää lisää syventäviä opintoja esimerkiksi C-moduulin tai valinnaisten kurssien muodossa.

Moduulin koodi: S311-3

Laajuus: 20 op
Vastuuhenkilöt: professorit Paavo Alku, Unto K. Laine ja Mikko Kurimo

Koodi Kurssi Laajuus op
Clt140 (Helsingin yliopisto)* Kieliteknologian johdantokurssi 5
T-61.5020 Statistical Natural Language Processing P 5
S-89.3610 Puheenkäsittely 5
S-89.5150 Speech Recognition 5
  Yhteensä 20
* Kurssi luennoidaan Helsingin yliopistolla 6 opintopisteen laajuisena: luentokurssin osuus on 3 op ja harjoitusten 3 op. Aallon opiskelijat suorittavat kurssin syventävässä moduulissa 5 op:n laajuisena.

Tietoverkkotalous

Huvudämne på svenska: Nätverksekonomi

Major in English: Network Economics
Ainekoodi: ETA3003
Vastuuhenkilöt: professorit Heikki Hämmäinen, Antti Oulasvirta ja Raimo Kantola, dosentti Kalevi Kilkki

Tähän pääaineeseen sisältyvät seuraavat syventävät moduulit:

  • Tietoverkkoliiketoiminta
  • Käyttäjäkeskeinen tietoliikenne

Moduuliketjuvaihtoehdot: tietoliikennetekniikan perusmoduuli (tai muu tietotekniikkaan liittyvä tekninen perusmoduuli) - tietoverkkotekniikan tai tietoliikennetekniikan jatkomoduuli (tai muu tietotekniikkaan liittyvä tekninen jatkomoduuli) - tietoverkkoliiketoiminnan tai käyttäjäkeskeisen tietoliikenteen syventävä moduuli

Tietoverkkotalous-pääaine on suunnattu erityisesti Tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opiskelijoille, mutta myös muut tietotekniikan kandidaattitutkinnot soveltuvat esitiedoiksi. Pääaine perustuu ns. T-malliin, jossa oppilaan vahvan teknisen osaamisen varaan lavennetaan monialaisia taitoja, mikä mahdollistaa tehokkaan toiminnan eri ammattiryhmien edustajien kanssa. Pääainekokonaisuus sisältää vaihtoehtoisina suoritustapoina syventävät moduulit Tietoverkkoliiketoiminta ja Käyttäjäkeskeinen tietoliikenne.

Tietoverkkotalouden pääaine vaatii rinnalleen maisterivaiheen moduulin, jossa teknisten kurssien osuus on vähintään 60 %. Teknistä moduulia ja kursseja valitessaan opiskelijan tulee muistaa, että kurssien tulee olla Tietoverkkotalouden pääaineen näkökulmasta teknisiä. Näin ollen esimerkiksi käytettävyyskurssit (esim. T-121), oikeustieteen opinnot (esim. Maa-29), talousaineet (esim. kaikki Tu-) tai taideaineet (Esim. Taik-) eivät sovellu teknisiksi kursseiksi. Epäselvissä tapauksissa kurssien soveltuvuus kannattaa aina tarkistaa etukäteen ottamalla yhteyttä oman koulutusohjelman kansliaan.

Tietoverkkotalous-pääaineen tavoitteena on valmistaa diplomi-insinöörejä tietoverkkoekosysteemien ammattilaisiksi verkko- ja palveluoperaattoreiden, laitetoimittajien ja tietoverkkoja käyttävien yritysten palvelukseen. Tyypillisiä suunnittelu- ja johtamistehtäviä löytyy eri alueilta kuten t&k, markkinointi ja liiketoiminnan kehittäminen. Pääaineesta valmistuneiden ydinosaaminen koostuu Internet-verkkojen ja -palvelujen järjestelmätason teknisestä, taloudellisesta ja sosiaalisesta hallinnasta. Pääaineen opetus on suunniteltu kansainvälisiä tarpeita varten ja annetaan pääosin englannin kielellä.

Tietoverkkoliiketoiminnan syventävä moduuli A3

Moduuliketju: Tietoliikennetekniikan perusmoduuli – tietoverkkotekniikan tai tietoliikennetekniikan jatkomoduuli – tietoverkkoliiketoiminnan syventävä moduuli

Moduuli on kansainvälisesti painottunut ja pääosa kursseista luennoidaan englannin kielellä, joten täydentäviä kieliopintoja suositellaan. Moduulin suorittaminen edellyttää riittäviä perustietoja taloustieteestä, minkä vuoksi tuotantotalouden perusmoduulia suositellaan suoritettavaksi tämän moduulin esitieto- ja tukimoduulina. Tietoverkkoliiketoiminnan moduuli sopii hyvin suoritettavaksi yhdessä esimerkiksi seuraavien A3 sivuainemoduulien kanssa: Tietoverkkotekniikka, Teleliikenneteoria, Optinen tietoliikenne, Radiotietoliikenteen järjestelmät.

Sähkötekniikan ja Perustieteiden korkeakoulujen yhteisessä Tietoverkkoliiketoiminnan syventävässä moduulissa perehdytään tietoliikennetekniikkaan siihen liittyvän liiketoiminnan näkökulmasta. Tarkoituksena on kouluttaa ihmisiä, jotka hallitsevat laaja-alaisesti sekä toimialan teknologian perustiedot että sen liiketoiminnan erityispiirteet. Keskeisiä alueita opetuksessa ovat verkko- ja palveluoperaattorien liiketoiminta, teknologiajohtaminen ja palvelutuotanto tietoverkoissa. Moduulin suorittaneet opiskelijat voivat sijoittua työelämässä esimerkiksi tuotehallinnan, tuotemarkkinoinnin, myynnin ja T&K projektien johtotehtäviin tietotekniikkayrityksissä.

Moduulin koodi: S231-3

Laajuus: 20 op
Vastuuhenkilöt: professori Heikki Hämmäinen

Koodi Kurssi OP
ELEC-A7900 Telecommunications Forum 3-5
T-109.5410 Teknologiajohtaminen tietoliikenneteollisuudessa 3
S-38.3041 Operator Business 5
Valitse seuraavista niin, että 20 op täyttyy:
S-38.3046 Value Network Design for Internet 5
S-38.3191 Verkkopalvelujen tuotanto 5
S-38.3061 Communications Ecosystem Analysis 5
ELEC-E7850 User Interfaces 5
TU-91.2005 Strategic Management of Technology and Innovation 5
  Yhteensä 20

Käyttäjäkeskeisen tietoliikenteen syventävä moduuli A3

Moduuliketju: tietoliikennetekniikan perusmoduuli – tietoverkkotekniikan tai tietoliikennetekniikan jatkomoduuli – käyttäjäkeskeinen tietoliikenne

Tietoliikenneverkot ja niiden avulla tarjottavat palvelut ovat juuri niin hyviä, tai huonoja, kuin miten ne pystyvät käyttäjien tarpeita tyydyttämään. Tämä tosiasia on tietoliikenteen käyttäjäkeskeisen kehityksen lähtökohta. Suurin haaste on muodostaa näistä kokonaiskuva, jossa eri osa-alueet ovat tasapainossa toistensa kanssa: hyvän palvelun täytyy olla hyvä sekä käyttäjän että palvelun tarjoajan kannalta ja sen täytyy olla teknisesti toteutettavissa. Moduulin menestyksekäs suorittaminen vaatii monipuolista näkemystä käyttäjien tarpeista, palveluiden käytettävyys, tietoliikenteen teknologisista ominaisuuksista. Lisäksi tarvitaan kykyä käyttää analyyttisiä menetelmiä kuvaamaan asiakkaiden käyttäytymistä ja operaattoreiden liiketoimintaa.

Moduulin tavoitteena on luoda laaja-alainen perusta, jonka varassa on mahdollista systemaattisesti kehittää tietoliikenteen palveluita niin että ne täyttävät loppukäyttäjien tarpeet. Sisältöä voi painottaa valinnaisilla kursseilla joko analyyttisiin menetelmiin, käyttöliittymien suunnitteluun tai järjestelmätason suunnitteluun.

Moduulin koodi: S318-3

Laajuus: 20 op
Vastuuhenkilöt: prof. Antti Oulasvirta, dosentti Kalevi Kilkki

Koodi Kurssi OP
Pakolliset kurssit:
S-38.3061 Communications Ecosystem Analysis 5
ELEC-E7850
User Interfaces 5
Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy:
ELEC-A7900
Telecommunications Forum 3-5
S-38.3041 Operator Business 5
S-38.3191 Verkkopalveluiden tuotanto 5
Kon-41.4003 Interdisciplinary Product Development 5
Mat-2.3134 Päätöksenteko ja ongelmanratkaisu 5
ELEC-E7860 Research Project in User Interfaces 5-10
  Yhteensä 20

Signaalinkäsittely

Huvudämne på svenska: Signalbehandling

Major in English: Signal Processing
Ainekoodi: S3013
Vastuuhenkilöt: professorit Jorma Skyttä, Risto Wichman, Visa Koivunen ja Sergiy Vorobyov

Tähän pääaineeseen sisältyvät seuraavat moduulit syventävät moduulit ja erikoismoduulit:

  • Signaalinkäsittely
  • Koodausmenetelmät
  • Signaalinkäsittelyn erikoismoduuli

Digitaalinen signaalinkäsittely on yksi modernien tietoliikennejärjestelmien avainteknologioista. Signaalinkäsittelyllä on keskeinen osa niin langallisten kuin langattomien tietoverkkojen toteutuksessa. Signaalinkäsittelyn opinnot antavat perustiedot signaaleista, niitä käsittelevistä järjestelmistä, signaalinkäsittelyn teoriasta ja menetelmistä sekä nykyaikaisista toteutusteknologioista.

Tietoliikenteessä signaalinkäsittelyn tärkeimpiä sovellusalueita ovat modernit lähetin- ja vastaanotinrakenteet, kuva- ja äänisignaalien koodaus ja pakkaus, multimedia, kohinan ja häiriöiden vaimennus sekä erilaisten mittaussignaalien analysointi. Signaalinkäsittelyn menetelmiä hyödynnetään myös älykkäissä ja oppivissa tiedonanalysointimenetelmissä.

Signaalinkäsittelyn osaajille tarjolla olevat työtehtävät ovat hyvin monipuolisia. Uuden sukupolven laajakaistaiset tiedonsiirtojärjestelmät ja niiden tarjoamat monipuoliset palvelut vaativat suunnittelijoilta uusien signaalinkäsittelymenetelmien kehittämistä ja laskennallisesti tehokkaiden ja vähän tehoa kuluttavien toteutusratkaisuiden löytämistä.

Signaalinkäsittelytoteutuksissa pyritään integroimaan järjestelmätason kokonaisuuksia yhdelle mikropiirille. Alan tutkimus ja jatko-opinnot tarjoavat haastavia tehtäviä sekä teoreettisten ongelmien että vaativien toteutusratkaisuiden parissa.

Signaalinkäsittelyn pääaineen puitteissa opiskelija voi painottaa opintonsa signaalinkäsittelyn menetelmiin ja toteutustekniikoihin haluamassaan suhteessa. Mikäli opiskelija haluaa syventyä molempiin edellä mainittuihin aihealueisiin, tarjoaa pääaine myös mahdollisuuden yksilölliseen erikoismoduuliin yhdessä syventävän moduulin kanssa.

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija hallitsee signaalinkäsittelymenetelmiä sekä omaa vähintäänkin perustiedot toteutustekniikasta. Perusteellinen hallinta edellyttää yksilöllisen erikoismoduulin suorittamista, jolloin saavutetaan riittävät soveltamisvalmiudet.

Signaalinkäsittelyn syventävä moduuli A3

Moduuliketju: tietoliikennetekniikan perusmoduuli - signaalinkäsittelyn jatkomoduuli - signaalinkäsittelyn syventävä moduuli

Signaalinkäsittelyn opinnot antavat perustiedot signaaleista, niitä käsittelevistä järjestelmistä, signaalinkäsittelyn teoriasta ja menetelmistä sekä nykyaikaisista toteutusteknologioista. Signaalinkäsittelyn moduulin puitteissa opiskelija voi painottaa opintonsa signaalinkäsittelyn menetelmiin ja toteutustekniikoihin haluamassaan suhteessa.

Moduulin koodi: S300-3

Laajuus: 20 op
Vastuuhenkilö: prof. Risto Wichman, Visa Koivunen ja Sergiy Vorobyov

Koodi Kurssi OP
Pakollinen kurssi:
S-88.3104 Digital Signal Processing Systems 6
Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy:
ELEC-C5210 Satunnaisprosessit tietoliikenteessä 5
S-88.3132 VLSI-piirien suunnittelu 4
S-88.3155 Signaalinkäsittelyn erikoistyö 5-10
S-88.4191 Signaalinkäsittelyn yksilöllinen kurssi L 2-10
S-88.4200 Statistical Signal Processing P 5
S-87.3148 Tietokoneavusteinen piirisuunnittelu 3
S-87.3182 Digitaalisen mikroelektroniikan suunnittelu I: Järjestelmien sähköinen suunnittelu L 5
S-87.3186 Basic Course on VHDL Hardware Description Language L 2
S-87.3187 Hardware Description Language Design Project L 3
S-89.3510 Signaaliprosessorit ja äänenkäsittely 5
S-89.3540 Audio Signal Processing P 5
S-89.3610 Puheenkäsittely 5
S-72.3265 Radio Resource and Spectrum Management P L 5
S-72.3281 Advanced Transmission Methods L  4
S-72.3410 Coding Methods P 5
S-72.3216 Radio Communications Systems I 5
S-72.3226 Radio Communication Systems II 5
ELEC-C7220 Informaatioteoria 5
S-72.2211 Mobile Communication Systems and Services 4
S-72.2205 Digital Transmission Methods 4
AS-84.2161 Automaation signaalinkäsittelymenetelmät 5
Tfy-99.3275 Biosignal Processing 5
Tfy-99.4275 Signal Processing in Biomedical Engineering P 5
Tfy-99.4281 Kuvankäsittely lääketieteellisessä tekniikassa L 5
Maa-57.2060 Digitaalinen kuvankäsittely L 4
T-61.3025 Hahmontunnistuksen perusteet 5
T-61.5060 Algorithmic Methods of Data Mining L 5
T-61.5070 Computer Vision L  5
T-61.5100 Digital Image Processing 5
S-89.5150 Speech Recognition L 5
  Yhteensä 20

Koodausmenetelmien syventävä moduuli A3

Moduuliketju: tietoliikennetekniikan perusmoduuli - signaalinkäsittelyn tai tietoliikennetekniikan jatkomoduuli - koodausmenetelmät -syventävä moduuli

Informaatioyhteiskunnan yhä kasvavien tietomäärien tehokkaaseen, virheettömään ja turvalliseen siirtämiseen sekä säilyttämiseen tarvitaan räätälöityjä koodausmenetelmiä. Syventävä moduuli ”Koodausmenetelmät” antaa valmiudet tällaisten menetelmien kehittämiseen sekä soveltamiseen käytännön ongelmissa (varsinkin tietoliikennetekniikassa mutta myös laajemmin). Moduuli koostuu useiden opetusyksiköiden tarjoamista kursseista, jotka yhdessä muodostavat selkeän, erilaisia koodausmenetelmiä kattavan kokonaisuuden. Moduulin pystyy suorittamaan myös englannin kielellä.

Suoritettuaan moduulin opiskelija

  • osaa luokitella informaation koodauksen tärkeimmät menetelmät (lähdekoodaus, kanavakoodaus, kryptografia),
  • osaa soveltaa koodausmenetelmiä käytännön ongelmiin,
  • osaa selittää vallitsevan teknologian tunnetuimmat sovellukset (esim. MP3 ja JPEG),
  •  osaa määritellä koodaukseen liittyvät käsitteet sekä tehdä yhteenvedon koodauksen (matemaattisesta) perusteoriasta ja
  • pystyy arvioimaan digitaalisen teknologian hyötyä analogiseen verrattuna.

Moduulin koodi: S271-3

Laajuus: 20 op
Vastuuhenkilö: prof. Patric Östergård

Koodi Kurssi OP
S-72.3281 Advanced Transmission Methods P 4
S-72.3410 Coding Methods P 5
Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy:
S-89.3610 Puheenkäsittely     5
T-79.4502 Cryptography and Data Security    5
T-79.5501 Cryptology P 5
  Yhteensä 20

Tietoverkot

Huvudämne på svenska: Datanät

Major in English: Data Networks
Ainekoodi: S3022
Vastuuhenkilöt: professorit Raimo Kantola, Jukka Manner ja Jörg Ott sekä ma. prof. Samuli Aalto

Pääaineeseen sisältyvät syventävät moduulit ja erikoismoduulit:

  • Tietoverkkotekniikka
  • Tietoverkko-ohjelmointi
  • Tietoverkkotekniikan erikoismoduuli

Tietoverkot-pääaine on suunnattu erityisesti tietoliikenteen koulutusohjelman opiskelijoille, jotka ovat valinneet jatkomoduulikseen Tietoverkkotekniikan tai Tietoliikenteen siirtojärjestelmät. Pääainekokonaisuus sisältää vaihtoehtoisina suoritustapoina Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitoksen vastuulla olevat syventävät moduulit tietoverkkotekniikka ja tietoverkko-ohjelmointi.

Tietoverkot-pääaineen tavoitteena on valmistaa diplomi-insinöörejä tietoverkkoteknologioiden ammattilaisiksi verkko- ja palveluoperaattoreiden, laitetoimittajien ja tietoverkkoja käyttävien yritysten palvelukseen. Aihepiiriä lähestytään joko järjestelmä- tai ohjelmistonäkökulmista. Tyypillisiä suunnittelu- ja johtamistehtäviä löytyy eri alueilta kuten t&k, verkonsuunnittelu, verkonhallinta, markkinointi ja liiketoiminnan kehittäminen. Tietoverkkoammattilaisen ydinosaaminen koostuu Internet- ja matkapuhelinverkkojen järjestelmätason ja protokollien hallinnasta mukaan lukien sekä verkko että sen reunalla olevat päätelaitteet ja palvelimet. Alan nopeasta kansainvälistymisestä johtuen myös osaaminen on kansainvälistä ja siksi myös pääaineen opetus on suunniteltu kansainvälisiä tarpeita varten ja annetaan merkittäviltä osin englannin kielellä. Täydentäviä kieliopintoja suositellaan. Toimiala on yksi Suomen merkittävimmistä vientialoista.

Tietoverkkotekniikan syventävä moduuli A3

Moduuliketjut: tietoliikennetekniikan perusmoduuli - tietoverkkotekniikan tai tietoliikennetekniikan jatkomoduuli - tietoverkkotekniikan syventävä moduuli

Tietoverkkotekniikka antaa laajat valmiudet tietoverkkojen ja protokollien asiantuntijan ja teknisiin johtamistehtäviin tuotekehityksessä, tutkimuksessa, operaattorin palveluksessa, tietoverkkojen ja tietoverkkoratkaisujen suunnittelussa ja tietoverkkojen käytössä yrityksissä. Asiantuntemusta voi edelleen syventää ottamalla lisää syventäviä kursseja sisältävä tietoverkkojen erikoismoduuli osaksi tutkintoa. Ajatellen teknisesti painottuneita tehtäviä tietoverkkojen parissa, erikoismoduuli on erittäin suositeltava. Ammattikuvaa hyvin täydentäviä sivuaineita ovat mm. tietoverkkotalous, tietoliikenteen matemaattiset menetelmät, tietoliikennetekniikka, optinen tietoliikenne, elektroniikka ja soveltuvat tietotekniikan opinnot Perustieteiden korkeakoulussa. Kaupallisesti tai johtamiseen painottuneita tehtäviä ajatellen tuotantotalouden opinnot tai tietoverkkotalouden opinnot täydentävät osaamista sopivasti.

Moduulin tavoitteena on

  • antaa syvälliset tiedot tietoverkkojen tekniikasta ja taidot soveltaa tietoa tietoverkkojen suunnitteluun, operointiin, tuote- ja ohjelmistokehitykseen sekä tutkimukseen
  • antaa valmiudet arvioida erilaisia tietoverkkojen tekniikoita käyttömahdollisuuksien, käytön ja liiketoiminnan näkökulmista
  • antaa valmiudet perehtyä sekä olla kehittämässä uusia tietoverkkojen tekniikoita kun elektroniikan, prosessoritekniikan ja optiikan kehitys luo niille edellytykset.

Moduulin koodi: S232-3

Laajuus: 20 op
Vastuuhenkilö: prof. Raimo Kantola

Koodi Kurssi OP
Pakolliset kurssit:
S-38.3115 Signalling Protocols 5
S-38.3133 Networking Technology, laboratory course B 2-5
S-38.3153 Security of Communication Protocols 4
Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy:
ELEC-A7900 Telecommunications Forum 3-5
S-38.3120 Seminar on Communications and Networking V 3-5
S-38.3138 Tietoverkkotekniikan erikoistyö 2-6
S-38.3152 Network Multimedia Protcols and Services 5
S-38.3156 Delay-tolerant Networking (DTN) 5
S-38.3184 Network Traffic Measurements and Analysis P 5
S-38.3191 Verkkopalvelujen tuotanto L 5
S-38.3195 Verkkopalveluiden tuotannon harjoituskurssi L 4
S-38.3310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari 1
S-38.3455 Challenged Networks V 5-10
  Yhteensä 20

Tietoverkko-ohjelmoinnin syventävä moduuli A3

Moduuliketjut: tietoliikennetekniikan perusmoduuli – tietoliikennetekniikan, tietoverkkotekniikan tai signaalinkäsittelyn jatkomoduuli – tietoverkko-ohjelmointi syventävä moduuli

Tietoliikennejärjestelmissä ohjelmistojen osuus on kasvanut ja kasvaa vuosi vuodelta. Tietoliikenneprotokollat ja -pinot päätelaitteissa ovat ohjelmistopohjaisia, mutta suuria ja monimutkaisia ohjelmistoja löytyy myös paljon muualtakin. Verkon elementit kytkimistä reitittimiin ja palomuureihin ovat hyvin haastavia ympäristöjä ja asettavat kovia vaatimuksia ohjelmistojen suorituskyvylle ja joustavuudelle sekä modulaarisuudelle. Tiedonsiirtoa pitää pystyä käsittelemään suurella nopeudella, unohtamatta verkon signalointia ja hallintaa. Erilaiset päällysverkot (overlay network), jotka sisältävät välimuisteja ja lukuisia palvelimia, asettavat vaatimuksia palvelujen tuottamiselle, skaalautuvuudelle ja esimerkiksi liikkuvuuden hallinnalle. Lisäksi ohjelmistopohjaiset ja kognitiiviset radiot sisältävät monimutkaista logiikkaa alimmilla protokollakerroksilla.

Tiedonsiirtojärjestelmien monimutkaistuminen ja Internetin jatkuva kasvu vaativat ohjelmistoja, jotka ovat sekä joustavia että skaalautuvia suuriin verkkoihin. Tämä vaatii vahvaa ohjelmisto-osaamista, joka kattaa koko järjestelmän myös lähellä käyttöjärjestelmää. Tietoverkkojen insinöörille ohjelmointitaito ja -suunnittelu ovat hyvin keskeisiä taitoja.

Moduulin suorittaneella opiskelijoilla on syvälliset taidot tiedonsiirtoprotokollien ja -sovellusten ohjelmoinnista. Erityisinä painopistealueina ovat nopeat verkot ja päätelaitteet, pöytäkoneet, kannettavat tietokoneet ja sulautetut laitteet, kuten matkapuhelimet. Pääpaino on C/C++-ohjelmoinnissa, mikä on ainoa varteenotettava ohjelmointiympäristö tietoliikennelaitteissa. Sovelluskerroksen ohjelmointia ja muita ohjelmointikieliä voidaan sisällyttää opintoihin jossain määrin. Moduulissa opetetaan myös protokollien suunnittelua, korkean suorituskyvyn ohjelmistosuunnittelua, vikasietoisuutta sekä kaupallisten ja avoimen lähdekoodin tuotteiden yhteensovittamista.

Moduulin koodi: S381-3

Laajuus: 20 op
Vastuuhenkilö: professori Jukka Manner

Koodi Kurssi OP
Pakolliset kurssit:
S-38.3159 Protocol Design L 5
S-38.3610 Network programming 5
S-38.3152 Network Multimedia Protocols and Services 5
Valitse yksi seuraavista:
S-38.3600 UNIX Application Programming 5
CSE-C3200 Käyttöjärjestelmät 5
T-106.5250 Hajautetut järjestelmät 5
T-106.5600 Concurrent Programming L 5
  Yhteensä 20

Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät

Huvudämne på svenska: Matematiska metoder i telekommunikation

Major in English: Mathematical Methods in Communications
Ainekoodi: S3023
Vastuuhenkilöt: professorit Patric Östergård, Jyri Hämäläinen, Olav Tirkkonen ja ma. prof. Samuli Aalto

Tähän pääaineeseen sisältyvät seuraavat syventävät moduulit ja erikoismoduulit:

  • Koodausmenetelmät
  • Teleliikenneteoria
  • Matemaattisten menetelmien erikoismoduuli

Tietoliikennetekniikka on nopeasti kehittyvä ala, jossa perusosaamisen merkitys entisestään korostuu. Monet tietoliikenteen osa-alueet nojautuvat luonteeltaan vahvastikin matemaattisiin teorioihin. Näiden syvällinen omaksuminen on opiskelijalle haastava mutta samalla palkitseva tehtävä, joka avaa mahdollisuuksia työskentelyyn monien mielenkiintoisten uusien tutkimusongelmien parissa ja viedä alan kehitystä eteenpäin. Erilaiset matemaattiset menetelmät sovellettuina tietoliikenteen ongelmiin muodostavat kestävän pohjan, johon liittyvä osaaminen ei vanhene työuran aikana.

Prosessointikapasiteetin nousu tekee mahdolliseksi soveltaa yhä sofistikoidumpia menetelmiä tietoliikenteen eri osa-alueilla. Kehittyneiden koodausmenetelmien avulla järjestelmien suorituskykyä voidaan puristaa yhä lähemmäksi teoreettisia rajoja niin langallisissa kuin langattomissakin verkoissa. Lähetettävän tiedon pakkaamiseen voidaan kehittää yhä tehokkaampia menetelmiä ja tieto voidaan suojata vaikeissakin toimintaympäristöissä virheitä vastaan yhä joustavammilla ja tehokkaammilla koodeilla vaikka tämä edellyttäisi varsin monimutkaisia reaaliajassa tehtäviä laskennallisia toimenpiteitä. Verkkotasolla liikenteen hallinnassa voidaan soveltaa optimoivia resurssienjaon, vuoronjaon sekä kuormantasauksen menetelmiä.

Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät -pääaine on tarkoitettu erityisesti tutkimus-suuntautuneille opiskelijoille ja se tarjoaa erinomaisen kanavan jatko-opintoihin diplomi-insinööritutkinnon jälkeen.

Pääaineen puitteissa on mahdollista valita kahdesta syventävästä moduulista: Koodausmenetelmät tai Teleliikenneteoria.

Erityisesti Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät -pääaineen tarpeisiin on lisäksi räätälöity matemaattisten menetelmien työkalupakki ”Matemaattisten menetelmien erikoismoduuli”, jonka ottamista syventävänä erikoismoduulina suositellaan tämän pääaineen opiskelijoille. Moduuli sisältää runsaasti valinnaisuutta niin, että jokainen voi poimia siitä ne kurssit, jotka parhaiten tukevat valitun syventävän moduulin opiskelua.

Pääaineen tavoitteena on tutustuttaa opiskelija tietoliikenteen eri aloilla esiintyviin matemaattisiin ongelmiin ja antaa hänelle metodiset valmiudet kyseisenlaisten tehtävien käsittelemiseen. Tavoitteena on myös antaa hyvät valmiudet tietoliikennealan jatko-opintojen suorittamiseen teoreettisesti haastavien ongelmien parissa.

Koodausmenetelmien syventävä moduuli A3

Moduuliketjut: tietoliikennetekniikan perusmoduuli - signaalinkäsittelyn tai tietoliikennetekniikan jatkomoduuli - koodausmenetelmät -syventävä moduuli

Informaatioyhteiskunnan yhä kasvavien tietomäärien tehokkaaseen, virheettömään ja turvalliseen siirtämiseen sekä säilyttämiseen tarvitaan räätälöityjä koodausmenetelmiä. Syventävä moduuli ”Koodausmenetelmät” antaa valmiudet tällaisten menetelmien kehittämiseen sekä soveltamiseen käytännön ongelmissa (varsinkin tietoliikennetekniikassa mutta myös laajemmin). Moduuli koostuu useiden opetusyksiköiden tarjoamista kursseista, jotka yhdessä muodostavat selkeän, erilaisia koodausmenetelmiä kattavan kokonaisuuden. Moduulin pystyy suorittamaan myös englannin kielellä.

Suoritettuaan moduulin opiskelija:

  • osaa luokitella informaation koodauksen tärkeimmät menetelmät (lähdekoodaus, kanavakoodaus, kryptografia),
  • osaa soveltaa koodausmenetelmiä käytännön ongelmiin,
  • osaa selittää vallitsevan teknologian tunnetuimmat sovellukset (esim. MP3 ja JPEG),
  • osaa määritellä koodaukseen liittyvät käsitteet sekä tehdä yhteenvedon koodauksen (matemaattisesta) perusteoriasta ja
  • pystyy arvioimaan digitaalisen teknologian hyötyä analogiseen verrattuna.

Moduulin koodi: S271-3

Laajuus: 20 op
Vastuuhenkilö: prof. Patric Östergård

Koodi Kurssi OP
S-72.3281 Advanced Transmission Methods P 4
S-72.3410 Coding Methods P 5
Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy:
S-38.3120 Seminar on Communications and Networking 3 – 5
S-89.3610 Puheenkäsittely     5
T-79.4502 Cryptography and Data Security    5
T-79.5205 Combinatorics 5
T-79.5501 Cryptology P 5
  Yhteensä 20

Teleliikenneteorian syventävä moduuli A3

Moduuliketju: tietoliikennetekniikan perusmoduuli - tietoverkkotekniikan tai tietoliikennetekniikan jatkomoduuli - teleliikenneteorian syventävä moduuli

Teleliikenneteoria tutkii, miten tietoliikennejärjestelmän tekniset parametrit, järjestelmään tarjottu liikenne sekä käyttäjien kokema palvelun laatu riippuvat toisistaan. Moduulin avulla opiskelija oppii tuntemaan teleliikenneteorian keskeiset työkalut ja soveltamaan niitä tietoliikennejärjestelmien mitoitukseen ja suorituskyvyn analysointiin sekä verkkojen ja järjestelmien operoinnissa esiintyvien liikenteellisten palvelunlaatukysymysten ja optimointitehtävien ratkaisemiseen.

Moduuli on yksi vaihtoehtoisista syventävistä moduuleista matemaattisten menetelmien pääaineessa.

Tavoitteena on perehtyä teleliikenneteorian keskeisiin työkaluihin sekä oppia soveltamaan niitä tietoliikennejärjestelmien mitoitukseen ja suorituskyvyn analysointiin sekä verkkojen ja järjestelmien operoinnissa esiintyvien liikenteellisten palvelunlaatukysymysten ja optimointitehtävien ratkaisemiseen.

Moduulin koodi: S230-3

Laajuus: 20 op
Vastuuhenkilö: ma. prof. Samuli Aalto

Koodi Kurssi OP
S-38.3143 Queueing Theory P 5
S-38.3141 Teletraffic Theory P 5
S-38.3148 Simulation of Data Networks 5
Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy:
S-38.3120 Seminar on Communications and Networking 3 – 5
S-38.3191 Verkkopalveluiden tuotanto L 5
S-38.3184 Network Traffic Measurements and Analysis P 5
Mat-2.2105 Optimoinnin perusteet 3
Mat-2.3111 Stokastiset prosessit 5
Mat-2.4143 Network Optimization P 3-6
  Yhteensä 20

Tietoliikennetekniikka

Huvudämne på svenska: Telekommunikationsteknik

Major in English: Communications Engineering
Ainekoodi: ETA3002
Vastuuhenkilöt: Olav Tirkkonen, Jyri Hämäläinen, Riku Jäntti ja Patric Östergård

Pääaineeseen sisältyvät seuraavat syventävät moduulit ja erikoismoduulit:

  • Tietoliikenteen siirtomediat ja -järjestelmät
  • Radiotietoliikenteen järjestelmät
  • Tietoliikennetekniikan erikoismoduuli

Tietoliikennetekniikan pääaineessa keskitytään teknisiin menetelmiin sekä teknologioihin, jotka mahdollistavat eri muodoissa olevan tiedon luotettavan siirtämisen lähettäjältä vastaanottajalle erilaisten siirtomedioitten yli (esimerkiksi optiset kuidut ja radiojärjestelmät), sekä samanaikaisesta siirrosta syntyvän häiriön hallintamenetelmiin.  Käyttäjien kokeman palvelun laadun tavoitteista johdetaan teknisen suorituskyvyn vaatimuksia joiden perusteella siirtojärjestelmien suunnittelussa valitaan esimerkiksi lähteen koodausmenetelmät, kanavakoodausmenetelmät, modulaatiomenetelmät, kanavan korjausmenetelmät jne. Jos kanavassa on ylikuulumista, lisäksi tarvitaan menetelmiä samanaikaisten lähetteiden toisilleen aiheuttaman häiriön hallitsemiseksi.  Opiskelija voi painottaa opinnoissaan joko fysikaalisen kerroksen siirtomenetelmiä tai radiotietoliikenteen järjestelmiä 

Tietoliikennetekniikka pääaineen suorittamisen jälkeen opiskelija tuntee siirron peruslait kohisevassa ja kaistanrajoitetussa kanavassa. Hän tuntee langallisissa ja langattomissa järjestelmissä käytettävät siirtomenetelmät ja kykenee arvioimaan niiden suorituskykyä häiriöllisessä siirtokanavassa. Hän hallitsee yleisimpien siirtojärjestelmien periaatteet, niiden verkkoarkkitehtuurin ja liityntämenetelmät. Hänellä on myös perustiedot eri järjestelmien suorituskykyvaatimuksista ja siitä, millaisia menetelmiä tulee soveltaa vaatimusten täyttämiseksi. Pääaineen opintojen suorittaminen antaa erinomaiset valmiudet aloittaa diplomityön tekeminen alan yksityisissä ja julkisissa tutkimusorganisaatioissa. Koska pääaine on luonteeltaan kansainvälinen, se antaa myös hyvät edellytykset alalla työskentelyyn missä päin maailmaa hyvänsä.

Radiotietoliikenteen järjestelmien syventävä moduuli A3

Moduuliketju: tietoliikenteen perusmoduuli – tietoliikennetekniikan, signaalinkäsittelyn tai tietoverkkotekniikan jatkomoduuli – radiotietoliikenteen syventävä moduuli

Radiotietoliikenteen järjestelmät -moduuli käsittelee radiotietoliikennejärjestelmien perusperiaatteita ja järjestelmäratkaisuja, radiosysteemien suunnittelua, niiden suorituskyvyn arviointiperiaatteita sekä toteutusta. Moduuli antaa teoreettisen pohjan langattomia järjestelmien ja niiden mahdollisuuksien sekä rajoituksien ymmärtämiselle mutta toisaalta myös hyvät käytännön pohjatiedot tärkeimmistä tietoliikenteen radiojärjestelmistä. Käytännön osuudessa erityinen paino on uusimmilla teknologioilla kuten HSPA ja LTE jotka muodostavat liikkuvan tietoliikenteen perustan lähitulevaisuudessa. Käytännön osuutta päivitetään vuosittain koska alan kehitys on tällä hetkellä hyvin nopeaa.  

Moduulin tavoitteena on tarjota opiskelijalle viimeisintä tietoa liikkuvan tietoliikenteen järjestelmistä ja sitä kautta tukea diplomityön aloittamista tutkimusalueella. 

Moduulin suoritettuaan opiskelija:

  • ymmärtää radiojärjestelmien yleiset perusperiaatteet ja toiminnallisuudet sekä fyysisen siirtokerrokset vaikutuksen järjestelmän toimintaan.
  • tuntee tärkeimpien liikkuvan tietoliikenteen radiojärjestelmien ominaisuudet ja erityispiirteet sekä ymmärtää kyseisten järjestelmien edut, rajoitteet ja kehitysmahdollisuudet. 
  • tuntee radioverkon suunnittelun periaatteet osaa soveltaa niitä siten, että asetetut kapasiteetti-, peitto- ja interferenssisietotavoitteet saavutetaan.
  • tuntee niukkojen radioresurssien hallintamenetelmiä ja miten niitä tulee soveltaa radioverkon optimoimiseksi.

Moduulin koodi: S273-3

Laajuus: 20 op
Vastuuhenkilö: prof. Jyri Hämäläinen

Koodi Kurssi OP
Pakolliset kurssit:
S-72.3216 Radio Communication Systems I 5
S-72.3226 Radio Communication Systems II 5
Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy:
S-72.3265 Radio Resource and Spectrum Management P L 5
S-72.3310 Communication Transmission Lines 4
S-72.3281 Advanced Transmission Methods P 3
S-72.3410 Coding methods P 4
S-72.3120 Special Project in Communications P 2
S-72.3251 Laboratory Course in Communications Engineering 2 2-5
  Yhteensä 20

Tietoliikenteen siirtomedioiden ja -järjestelmien syventävä moduuli A3

Moduuliketju: tietoliikenteen perusmoduuli – tietoliikennetekniikan tai signaalinkäsittelyn jatkomoduuli – tietoliikenteen siirtomediat ja -järjestelmät syventävä moduuli

Tietoliikenteen siirtomediat ja -järjestelmät moduuli käsittelee tietoliikennejärjestelmissä käytettyjä siirtomedioita sekä niissä tarvittavia fyysisenkerroksen tiedonsiirtomenetelmiä. Siirtomedioiden osalta moduuli käsittelee niin kuparikaapeleiden, optisten kuitujen kuin radionkin välityksellä tapahtuvaa tiedonsiirtoa. Tiedonsiirtomenetelmien osalta opetus painottuu kehittyneisiin modulaatio ja koodausmenetelmiin, interferenssin käsittelyyn digitaalisissa vastaanottimissa, linkkiadaptaatioon ja kanavan vaikutuksen kompensointiin, moniantennitekniikoihin sekä iteratiivisen prosessointiin. Vapaasti valittavien opintojen puitteissa opiskelija voi syventää tietämystään vastaanottimessa käytetyistä signaalinkäsittelymenetelmistä, tiedonsiirtojärjestelmien komponenteista ja tietoliikennejärjestelmien suunnittelumenetelmistä.

Moduulin suoritettuaan opiskelija:

  • ymmärtää erilaisten siirtomedioiden asettamat rajoitukset signaalin siirtoon
  •  tuntee kehittyneet fysikaalisen kerroksen menetelmät signaalin lähettämiseen ja vastaanottamiseen ja ymmärtää niiden yhteistoiminnan
  • osaa analysoida siirtomenetelmien suorituskykyä
  • osaa suunnitella ja kehittää tietoliikennejärjestelmiä.

Moduulin koodi: S372-3

Laajuus: 20 op 
Vastuuhenkilö: prof. Olav Tirkkonen

Koodi Kurssi OP
Pakolliset kurssit:
S-72.3310 Communication Transmission Lines 4
S-72.3281 Advanced Transmission Methods P 4
Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy:
S-72.3216 Radio Communication Systems I 5
S-72.3265 Radio Resource and Spectrum Management P L 5
S-72.3410 Coding methods P 4
S-72.3120 Special Project in Communications P 2
S-72.3251 Laboratory Course in Communications Engineering 2 2-5
  Yhteensä 20

Framtidens Industriföretag (FIF)

Framtidens Industriföretag on yhteispohjoismainen pääaine tietotekniikan, konetekniikan, elektroniikan ja sähkötekniikan ja tietoliikennetekniikan sekä tuotantotalouden koulutusohjelmissa. Opintokokonaisuuden johtaja on laadunohjauksen professori Paul Lillrank. Sähkötekniikan korkeakoulussa kokonaisuudesta vastaa professori Raimo Sepponen.

FIF on korkeatasoinen poikkitieteellinen opintokokonaisuus, jossa perehdytään kokonaisvaltaisesti nykyaikaisen yrityksen tuotantoprosesseihin ja niiden kehittämiseen. Ohjelma painottuu erityisesti tuotantojärjestelmiin, tuotannonohjaukseen sekä tietotekniikan teollisiin sovelluksiin. Kokonaisnäkemystä teollisuusyrityksen liiketoimintaprosesseista kehitetään mm. laadunohjaukseen, tuotekehitykseen, markkinointiin ja yritysstrategiaan liittyvillä kursseilla. Opetuskielet ovat ruotsi ja englanti.

Ohjelma kestää lukuvuoden, ja se on järjestetty siten, että ohjelman suomalaiset osanottajat opiskelevat yhden lukukauden (kaksi periodia) KTH:ssa Tukholmassa, Linköpingin teknillisessä korkeakoulussa (LiTH) tai NTNU:ssa Norjassa. Ohjelma jatkuu seuraavana lukukautena Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella yhdessä ruotsalaisten ja norjalaisten opiskelijoiden kanssa.

Osallistujat voivat hakea mm. Nordplus-stipendejä ja Aalto-yliopiston vaihto-opiskelustipendejä.

Lisätietoja ohjelmasta saa Pia Rydestedtiltä (Otakaari 7B), Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 050-560 8378, fif.aalto.fi/sv

Lisätietoja saat myös koulutusohjelmasi suunnittelijalta.

Laajuus: 60 op

Kod Kursens namn ects/sp
Kungliga Tekniska högskolan, Stockholm (30 sp)
Deltagarna väljer kurser från ämnesområdet så att minst 30 ECTS poäng uppnås. Bl.a. föl-jande kurser kan väljas. Kurserna markerade med * är obligatoriska:
MG2020 * Modulindelning av produkter 6
MG2027 * Industriell Produktion, projektkurs 6
Rekommenderade:
MG2033 eller Kvalitet 6
MG2202 Kvalitet (inkl statistik) 9
MG2135 PLM 6
MG2103 Industrial Process Engineering (Eng) 6
ME2063 eller Team ledarskap och human resource management 6
ME2081 Organisationsutveckling-att leda strategisk och teknologisk förändring 6
Valbara:
MG1002 Automatiseringsteknik 6
MG2010 Modern Industriell mätteknik 6
MG2036 CAM (man ska gärna ha viss CAD vana) 6
TED project (höstterminen) Campus Värnamo  
Linköpings Tekniska högskola, (30 sp)
Av nedanstående kurser väljs sammanlagt minst 30 ects poäng (*obligatorisk)
TMPS22* Monteringsteknik 6
TMPS27 Produktionssystem 6
TMPS24 Datorstödd produktframställning 6
TMPS26 Industrirobotteknik 6
TMPM01 Projektkurs maskinteknik 12
TKMM01 Produktionssimulering 6
TETS27 Supply Chain Logistics 6
TMQU04 Six Sigma Quality 6
NTNU, Norge (30 sp)
Av nedanstående kurser väljs sammanlagt minst 30 ECTS poäng (*obligatorisk)
TPK4180* Manufacturing Strategy 7,5
TPK4185* Industrial System Engineering 7,5
TPK4135 Produksjonslogistikk 7,5
TPK4105 Bearbeidingsteknik 7,5
TPK4100 Kybernetikk, introduksjon 7,5
TPK4850 Experter i team, tverrfaglig prosjekt, intensiv kurs 7,5
TTK4135 Logistics and Production Management 7,5
TPK4170 Robot Technology an Automatic Assembly 7,5
TPK4175 Rapid Manufacturing 7,5
TTK4125 Computerized Control in Industrial Systems 7,5
TTK4175 Instrumentations Systems 7,5
Aalto tekniska högskolor (30 sp)
Obligatoriska kurser:
TU-22.1302 Quality Management 3
T-86.5310 ICT Enabled Service Business and Innovation P 5-10 4-6
T-86.5141 Enterprise Systems Architecture 4
*TU-22.C Marknadsföring – olika strategier och central beståndsdelar 3
Minst en av kurserna markerade med *
*TU-22.1309 Aalto Introduction to Services 2-6
*TU-22.1425 Advaced Project-based Management 3
*TU-22.1445 Project Business A P 5
Eller
*TU-22.1442 Project Business B 3
Välj bland följande kurser så att helheten blir totalt minst 30 sp
PHYS-C6370 Fundamentals of New Energy Scources P 5
Kon-41.4002 Produktutvecklingsprojekt 10
TU-91.2015 Advanced Case-Seminar in Strategy 2-5
TU-91.2103 Opportunity Prototyping 3
TU-91.2005 Strategic Management of Technology and Innovation 5
  Totalt 60

Observera att förändringar i kurslistan kan förekomma, på grund av förändringar i kursutbudet vid de utländska universiteten. Tilläggsinformation på http://fif.tkk.fi/sv/

Communications Systems (Eurecom)

Vastuuhenkilö Prof. Jyri Hämäläinen

Tietoliikennealan syventävään opetukseen ja tutkimukseen keskittyvä Institut Eurécom sijaitsee Sophia Antipolis´ssa, Ranskan Rivieralla.  Eurecomiin voi hakea opiskelemaan, elektroniikan ja sähkötekniikan, sekä tietoliikennetekniikan opiskelijat, joilla on tekniikan kandidaatin tutkinto suoritettu.

Opiskelu kestää kaksi lukukautta (pääainekokonaisuus 60 op), jonka jälkeen voi tehdä diplomityön jossakin Eurécomin yhteistyöyrityksessä, tutkimuslaitoksessa tai itse hankitussa diplomityöpaikassa (myös Aalto-yliopistossa). Eurécomissa suoritettavat opinnot voivat muodostaa omassa korkeakoulussa pääainekokonaisuuden ja ne voi siten sisällyttää Aalto-yliopistossa suoritettavaan tutkintoon. Opiskelijat valmistuvat Sähkötekniikan korkeakoulusta, minkä lisäksi he saavat diplomin myös Eurécom-instituutista. Eurécom-diplomin saaminen edellyttää 90 ECTS pisteen (60 op opintoja + 30 op diplomityö) suorittamista.

Haku päättyy vuosittain lokakuun lopussa. Stipendiä haetaan jälkikäteen seuraavan maaliskuun stipendihaussa, ja apurahaa voi saada kahdelle lukukaudelle. Kolmatta lukukautta, joka on työharjoittelua, ei tueta. Opiskelija voi saada myös lukukausimaksutukea kolmelle lukukaudelle. Opinnot Eurécomissa alkavat yleensä helmi-maaliskuussa.

Lisätietoja: http://www.eurecom.fr/, professori Raimo Kantola (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.) ja suunnittelija Jenni Tulensalo (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.)

Eurécom tarjoaa tällä hetkellä seitsemän linjaa, jotka ovat:

  • Networking
  • Security in Communications Systems
  • Web Engineering
  • Multimedia
  • Mobile Communications
  • Transmission Techniques
  • Real Time and Embedded Systems

Hakuedellytykset:

  • Valinta tapahtuu hakemuksen perusteella
  • Ranskaa ei tarvitse osata, mutta hyvä englannin kielen taito on välttämätön
  • Tekniikan kandidaatin tutkinto

Hakuvaiheessa osa vaadituista opinnoista voi olla vielä suorittamatta/kesken. Tarkempi opintojen rakenne löytyy verkko-osoitteesta http://www.eurecom.fr/. Opinnot vahvistetaan opiskelijalle henkilökohtaisesti omassa korkeakoulussa. 

Login Form