Pääaine (60 op)

Kandidaatin tutkinnon pääaine määräytyy hakukohteen mukaan. Bioinformaatioteknologian ja Elektroniikan ja sähkötekniikan hakukohteista valitut opiskelijat suorittavat vastaavat pääaineet kandidaatin tutkinnossa. Automaatio- ja informaatioteknologian (AIT) hakukohteesta valitut opiskelijat valitsevat pääaineekseen joko automaatio- ja systeemitekniikan (AUT) tai informaatioteknologian (IT). Valinta tehdään ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä HOPSin yhteydessä.

Pääaineeseen sisältyy kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö.

Automaatio- ja systeemitekniikka

Huvudämne på svenska: Automations- och systemteknik
Major in English: Automation and Control Engineering
Ainekoodi: ELEC3014
Vastuuhenkilö: Kai Zenger

Automaatio- ja systeemitekniikan pääaineen perustavoitteena on luoda pohja systeemi-insinöörin ammattikuvalle, joka profiloituu teollisuuden ja tuotteiden automaatioon ja säätötekniikkaan, automaation tietotekniikkaan, signaalin- ja kuvankäsittelyyn sekä ihminen-kone-liitäntöihin. Erona moniin perinteisiin insinöörialoihin on sovelluskohteiden moninaisuus ja järjestelmätekninen lähtökohta, joka merkitsee usein laajojen teknisten kokonaisuuksien suunnittelua ja toteuttamista. Pääaine antaa laajan pohjan tulevaisuuden uusille ja kehittyville aloille kuten palvelurobotiikkaan, biotekniikansovelluksiin sekä hajautettuihin energiatekniikoihin. Tavoitteena on antaa kuva yhtenäisestä ammattialueesta, jonka sisällä on mahdollisuus vaihtaa sovellusaluetta.

Opinnot perustuvat vahvaan teoreettiseen pohjaan matematiikassa ja luonnontieteissä, minkä lisäksi annetaan riittävä pohja tietotekniikassa, elektroniikassa ja sähkötekniikassa eri sovelluksia ajatellen. Sovellusalueiden moninaisuutta ajatellen perusopinnoissa perehdytään myös muiden insinöörialojen perusteisiin. Automaatio- ja systeemitekniikan kannalta koneenrakennuksen ja kemian perusteet tukevat opiskelijan myöhempää monialaista suuntautumista automaation sovellutusten piirissä.

Opiskelijalla on myöhemmässä vaiheessa monipuoliset mahdollisuudet suuntautua automaatio- ja systeemitekniikan kentässä ja painottaa opintojaan haluamallaan tavalla. Suuntautuminen voi tapahtua käytäntöön painottuen tai enemmän teoreettisia taitoja kehittäen. Opintoihin kuuluva pienryhmätyöskentely kehittää projektinhallintataitoja ja kykyä työskennellä ryhmän jäsenenä.

Myöhemmät opinnot ovat samoin suunnattavissa eri tavoin. Tieteellistä tutkimusta ajatellen pääaineeseen on pyritty sisällyttämään riittävät ja monipuoliset valmiudet teoreettisten tietojen osalta omaksua alan tutkimustuloksia. Automaatio- ja systeemitekniikan kenttä tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia jatkaa opintoja ja suuntautua alan tieteellisen tutkimuksen pariin.

Koodi Nimi op Periodi
ELEC3014.kand Kandidaatintyö ja -seminaari 10  
ELEC-C7110 Informaatioteknologian perusteet 5 III-IV
ELEC-C1110 Automaatio- ja systeemitekniikan perusteet 5 III-IV
ELEC-C1210 Automaatio 1 5 I-II
ELEC-C1220 Automaatio 2 5 III-IV
ELEC-C1230 Säätötekniikka 5 III-IV
ELEC-C1310 Automaatio- ja systeemitekniikan laboratoriotyöt 5 III-V
ELEC-C1320 Robotiikka 5 I-II
CHEM-A1250 Kemian perusteet 5 III-IV
KON-C2003 Koneenrakennustekniikka B 5 I-II
ELEC-C4210 Sähkötekniikka ja elektroniikka 5 I-II


 

Bioinformaatioteknologia

Huvudämne på svenska: Bioinformationsteknologi
Major in English: Bioinformation Technology
Ainekoodi:  ELEC3016
Vastuuhenkilö: Ari Koskelainen

Bioinformaatioteknologian kandidaattipääaine antaa opiskelijalle perusteet ymmärtää biologisia järjestelmiä ja niitä perusteorioita ja -käsitteitä, joita tarvitaan biologisen informaation hankkimisessa ja käsittelyssä sekä lääketieteellisen tekniikan sovelluksissa. Valmistuvalla on hyvät valmiudet kehittää osaamistaan niin, että hän kykenee myöhemmin soveltamaan insinöörilähestymistapaa lääketieteellisiin ongelmiin ja biologisiin systeemeihin sekä toimimaan vaativissa tutkimus- ja suunnittelutehtävissä.

Opiskelijalle kehittyy kandidaatin opintojen aikana pääaineeseen liittyvä teknistieteellinen identiteetti. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija pystyy seuraamaan alansa ammatillista kehitystä, hakemaan tieteellistä tutkimustietoa sekä toimimaan avustavissa tutkimustehtävissä oman osaamisensa kehittämiseksi.

Kandidaatin opintojen aikana opiskelija parantaa omia työelämävalmiuksiaan. Hän kehittää sekä suullisia että kirjallisia kieli- ja viestintätaitojaan tavoitteena kyky viestiä selkeästi sekä insinöörialojen että lääketieteen asiantuntijoille, sidosryhmille ja muulle yleisölle. Opintojensa aikana opiskelija harjoittelee myös ryhmätyöskentelyä, oppii soveltamaan monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan eri mahdollisuuksia sekä harjaantuu päämäärätietoiseen ja suunnitelmalliseen työskentelyyn.

Valmistuttuaan opiskelija kykenee toimimaan monialaisessa ryhmässä myös kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Koodi Nimi op Periodi
ELEC3016.kand Kandidaatintyö ja -seminaari 10  
NBE-C2201 Fysiologia 5 III-IV
ELEC-C8722 Molekyyli- ja solubiologia 5 V
ELEC-C4210 Sähkötekniikka ja elektroniikka 5 I-II
CS-C3160 Data Science 5 II
MS-C2104 Introduction to Statistical Inference 5 III-IV
CHEM-A2250 Fysikaalinen kemia BioIT:lle 5 I-II
CHEM-A1220 Orgaaninen kemia BioIT:lle 5 IV-V
ELEC-D8710 Principles of materials science 5 III-IV
ELEC-C3220 Kvantti-ilmiöt 5 IV-V
NBE-C2101 Biofysiikka 5 III-IV



Elektroniikka ja sähkötekniikka

Huvudämne på svenska: Elektronik och elektroteknik
Major in English: Electronics and Electrical Engineering
Ainekoodi: ELEC3013
Vastuuhenkilö: Jussi Ryynänen

Suoritettuaan elektroniikan ja sähkötekniikan pääaineen tekniikan kandidaatintutkinnossa opiskelija tuntee perusteet elektroniikan ja sähkötekniikan alalta. Hän ymmärtää alaan liittyviä perusteorioita ja -käsitteitä. Valmistuvalla on hyvät valmiudet kehittää osaamistaan niin, että hän kykenee myöhemmin toimimaan alalla myös vaativissa tutkimus- ja suunnittelutehtävissä.

Opiskelijalle kehittyy kandidaatin opintojen aikana pääaineeseen liittyvä teknistieteellinen identiteetti. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija pystyy seuraamaan elektroniikan ja sähkötekniikan alan ammatillista kehitystä, hakemaan tieteellistä tutkimustietoa sekä toimimaan avustavissa tutkimustehtävissä oman osaamisensa kehittämiseksi.

Elektroniikan ja sähkötekniikan kandidaatin opintojen aikana opiskelija parantaa omia työelämävalmiuksiaan. Hän kehittää sekä suullisia että kirjallisia kieli- ja viestintätaitojaan tavoitteena kyky viestiä selkeästi elektroniikan ja sähkötekniikan alojen asiantuntijoille, sidosryhmille ja muulle yleisölle. Opintojensa aikana opiskelija harjoittelee myös ryhmätyöskentelyä, oppii soveltamaan monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan eri mahdollisuuksia sekä harjaantuu päämäärätietoiseen ja suunnitelmalliseen työskentelyyn.

Valmistuttuaan opiskelija kykenee toimimaan elektroniikan ja sähkötekniikan alojen edustajana monialaisessa ryhmässä myös kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Koodi Nimi op Periodi
ELEC3013.kand Kandidaatintyö ja -seminaari 10  
ELEC-C4140 Kenttäteoria 5 I-II
ELEC-C4110 Piirianalyysi I 5 I-II
ELEC-C4120 Piirianalyysi II 5 III-IV
ELEC-C3230 Elektroniikka 1 5 I-II
ELEC-C3240 Elektroniikka 2 5 III-IV
ELEC-C3220 Kvantti-ilmiöt 5 IV-V
ELEC-C3210 Materiaalien ominaisuudet 5 III-IV
ELEC-C8001 Sähköenergiatekniikka 5 IV-V
ELEC-C1230 Säätötekniikka 5 III-IV
ELEC-C5070 Elektroniikkapaja 5 I-II



Informaatioteknologia

Huvudämne på svenska: Informationsteknologi
Major in English: Information Technology
Ainekoodi: ELEC3015
Vastuuhenkilö: Esa Ollila

Nykyinen informaatioyhteiskuntamme pohjautuu tietoon sekä tiedon siirtoon ja käsittelyyn. Informaatioteknologian (IT) entistä keskeisempi osa-alue on langaton viestintä ja tärkein infrastruktuuri on internet ja sen lukuisat palvelut. Erona perinteiseen tietotekniikkaan informaatioteknologian pääaineessa korostuu tiedon siirto ja käsittely, mobiiliteknologiat sekä Internetin ymmärtäminen ja kehittäminen.

Suoritettuaan kandidaatintutkinnon opiskelija tuntee laajasti informaatioteknologian alan, ja ymmärtää sen perusteoriat ja–käsitteet, bittitasolta aina käyttäjäkeskeisiin kysymyksiin ja liiketoimintamalleihin. Valmistuvalla on hyvät valmiudet kehittää osaamistaan niin, että hän kykenee myöhemmin toimimaan alalla myös vaativissa tutkimus- ja suunnittelutehtävissä. IT-ala on merkittävä työllistäjä sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Opinnoissa syntyy vahva teoreettinen pohja matematiikassa ja luonnontieteissä, joka yhdistyy tekniseen osaamiseen tietotekniikassa, langattomassa tietoliikenteessä ja tietoverkoissa. Opiskelussa painottuu kokeellinen työ käytännönläheisten ongelmien kautta, ja ne antavat valmiudet ymmärtää käyttäjäkeskeisyyttä ja Internet-pohjaisen palveluliikennetoiminnan potentiaalia.

Opiskelijalle kehittyy kandidaatin opintojen aikana pääaineeseen liittyvä teknistieteellinen identiteetti. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija pystyy seuraamaan informaatioteknologian alan ammatillista kehitystä, hakemaan tieteellistä tutkimustietoa sekä toimimaan avustavissa tutkimustehtävissä oman osaamisensa kehittämiseksi. Opiskelijalle syntyy vahva osaaminen, jota voi syventää myöhemmässä vaiheessa monissa eri pääaineissa. Valmistuttuaan opiskelija kykenee toimimaan informaatiotekniikan alan edustajana monialaisessa ryhmässä myös kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Informaatioteknologian kandidaatin opintojen aikana opiskelija parantaa omia työelämävalmiuksiaan. Hän kehittää sekä suullisia että kirjallisia kieli- ja viestintätaitojaan tavoitteena kyky viestiä selkeästi informaatioteknologian alojen asiantuntijoille, sidosryhmille ja muulle yleisölle. Opintojensa aikana opiskelija harjoittelee myös ryhmätyöskentelyä, oppii soveltamaan monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia sekä harjaantuu järjestelmälliseen ja päämäärätietoiseen työskentelyyn.

Pääaineen pakolliset opinnot (35 op)

Koodi Nimi op Periodi
ELEC3015.kand Kandidaatintyö ja -seminaari 10  
ELEC-C7110 Informaatioteknologian perusteet 5 III-IV
ELEC-C1110 Automaatio- ja systeemitekniikan perusteet 5 III-IV
ELEC-C7220 Informaatioteoria 5 II
ELEC-C5230 Digitaalisen signaalinkäsittelyn perusteet 5 IV-V
ELEC-C7210 Tietoverkkojen mallinnus ja analyysi 5 I

Pääaineen valinnaiset opinnot (25 op)

ELEC-C5340 Sovellettu digitaalinen signaalinkäsittely 5 I-II
ELEC-C5210 Satunnaisprosessit tietoliikenteessä 5 IV-V
ELEC-C7241 Tietokoneverkot 5 III-IV
ELEC-C7310 Sovellusohjelmointi 5 I-II
ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät 5 III-IV
ELEC-C7320 Ohjelmistoradio 5 I-II

Valitse ylläolevista kursseista viisi kurssia niin että pääaineen kokonaislaajuus 60 op täyttyy.
 

Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön tavoitteet ja sisältö

Kandidaattiseminaarin tavoitteena on että opiskelija oppii hakemaan tieteellistä tietoa, muodostamaan tutkimussuunnitelman, työstämään tieteellistä tietoa tutkimussuunnitelman mukaisesti opinnäytteeksi, raportoimaan opinnäytteensä tutkimustulokset tieteellisen esitystavan mukaisesti ja esittämään opinnäytteensä julkisesti. Opiskelija oppii myös tieteellistä argumentaatiota arvioimalla muiden opiskelijoiden laatimia opinnäytetöitä.

Kandidaattiseminaari on opintosuoritus, jonka aikana opiskelija tekee kandidaatintyön, esittelee työn julkisesti yleisölle ja opponenteille, puolustaa työtään sekä opponoi muiden opiskelijoiden kandidaatintöitä. Kandidaattiseminaarin edetessä opiskelija osallistuu lisäksi tieteellistä ajattelua ja tieteen etiikkaa, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja käsitteleviin luentoihin ja harjoituksiin, jotka tukevat tekeillä olevaa kandidaatintyötä.

Opetuskieli ja kypsyysnäyte

Kandidaattiseminaarin opetuskielenä on joko suomi tai ruotsi, ja kandidaatintyö kirjoitetaan lähtökohtaisesti seminaarin opetuskielellä.

Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, voi kirjoittaa kandidaatintyönsä englanniksi.

Poikkeustapauksessa myös koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä saanut opiskelija voi kirjoittaa kandidaatintyönsä muulla kuin koulusivistyskielellään, esimerkiksi englanniksi. Opiskelija ei voi valita kieltä vapaasti, vaan lupa työn kirjoittamiseen englanniksi on pyydettävä kandidaattiseminaarin vastuuopettajalta ennen seminaaria tai viimeistään seminaarin alkaessa. Työn kirjoittaminen englanniksi voi olla mahdollista esim. silloin, kun työn ohjaaja ei ole suomen- tai ruotsinkielinen. Koulusivistyskieleltään suomen- tai ruotsinkielinen opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteensä aina omalla koulusivistyskielellään suomeksi tai ruotsiksi, vaikka olisikin kirjoittanut kandidaatintyönsä muulla kielellä. 

Opiskelija voi valita, osallistuuko hän suomen- vai ruotsinkieliseen seminaariin. Suomenkielinen seminaari on sähkötekniikan kandidaattiohjelman oma seminaari. Ruotsinkielinen seminaari on Aalto-yliopiston tekniikan alojen yhteinen. On suositeltavaa, että opiskelija osallistuu koulusivistyskielensä mukaiseen kandidaattiseminaariin.

Kandidaattiseminaarin yhteydessä tehdään kypsyysnäyte, joka kirjoitetaan aina sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen tarkoituksena on tarkistaa opiskelijan perehtyneisyys oman kandidaatintyön alaan sekä sen kotimaisen kielen erinomainen taito, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä.

Kypsyysnäyte laaditaan osana seminaarin työpajoja. Kypsyysnäytteen kielen tarkastaa kielikeskuksen suomen tai ruotsin opettaja ja sisällön työn ohjaaja tai vastuuopettaja. Kypsyysnäytteen arvostelussa käytetään arvosanoja hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäytteen suoritettuaan opiskelija on samalla osoittanut omaavansa koulusivistyskielensä erinomaisen suullisen ja kirjallisen kielitaidon, joka on vaatimuksena julkishallinnollisissa työtehtävissä.

Kandidaattiseminaarin toteutus

Kandidaattiseminaari on lukukauden pituinen ja se järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa, syksyisin ja keväisin. Kandidaattiseminaariin ilmoittaudutaan ennen luentokauden alkua. Kandidaatintyö laaditaan pääaineen alaan liittyvästä aiheesta, joka sovitaan kandidaattiseminaarin vastuuopettajan kanssa kandidaattiseminaarin alussa. Jokaiselle opiskelijalle osoitetaan kandidaatintyönohjaaja, joka seuraa kandidaatintyön etenemistä ja tukee opiskelijaa työn tekemisessä. Kandidaatintyö tehdään valmiiksi yhden seminaarin aikana.

Kandidaatintyö

Kandidaatintyön rakenteen tulee olla hyvän tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjen mukainen, esitystavaltaan hyvin jäsennelty sekä tyylillisesti ja kielellisesti viimeistelty. Opiskelijan tulee saada ohjausta ja palautetta työtä tehdessään. Kandidaatintyön arvostelee vastuuopettaja ohjaajan esityksestä, ja hyväksytyn työn arvostelussa käytetään arvosanoja 1–5. Kandidaatintyön ulkoasua koskevat ohjeet annetaan seminaarissa. Kandidaatintyö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävillä korkeakoulussa.

Login Form