Diplomi-insinöörin tutkinto

Yleistä

Insinööritieteiden korkeakoulussa on kaksiportainen tutkintorakenne. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon (tekniikan kandidaatti -tutkinto) ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon (diplomi-insinöörin tutkinto).

Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Tekniikan kandidaatin tutkinto on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimsiesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnon voi suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa.

Aalto-yliopistossa on meneillään tutkintojen uudistaminen. Kandidaatinohjelma uudistui syksyllä 2013 ja sen yhteydessä opinnot jaettiin nykyistä selkeämmin kandidaatti- ja maisterivaiheeseen. Aiempia kandidaattiohjelmia yhdistettiin ja integroitiin, mikä johti ohjelmien lukumäärän vähenemiseen. Nykyisin Aalto-yliopiston tekniikan korkeakouluissa kussakin on vain yksi kandidaattiohjelma. Myös ohjelman sisältöjä uudistettiin laajoiksi, monialaisiksi kokonaisuuksiksi.

Maisterivaiheen (DI-tutkinnot) tutkinnonuudistuksen myötä Aalto-yliopiston korkeakoulujen, lukuunottamatta Insinööritieteiden korkeakoulua, uudet maisteriohjelmat aloittavat tämän lukuvuoden alusta alkaen. Insinööritieteiden korkeakoulussa uusien maisteriohjelmien koordinointia jatketaan lukuvuonna 2015-2016, ja korkeakoulun uudet maisteriohjelmat alkavat syksyllä 2016. Maisterivaiheen tutkinnonuudistuksen etenemisestä tiedotetaan lukuvuoden aikana mm. Into-verkkosivustolla. Sivustolla on mm. kuvattu uusien maisteriohjelmien sisällöt.

Tutkinnon tavoitteet

Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosäännössä. Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle:

  • koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus;
  • valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen:
  • valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta;
  • valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä;
  • hyvä viestintä- ja kielitaito sekä
  • valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen.

Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen sekä alan käytäntöihin. 

Tutkinnon rakenne

Tutkinnon rakenne

Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat

  • tieteen metodiikan opinnoista (9-11 op)
  • kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman koulutusohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (ainemoduulin laajuus 18-22 op)
  • diplomityöstä (30 op) sekä
  • vapaasti valittavista siten, että tutkinnon laajuus on 120 op.

Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Ylempään perustutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävä perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu.

 

Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op.

Kuva: Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op

Pääaine

Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin.

Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: pääsääntöisesti alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine.

Sivuaine

Opiskelijalle muodostuu sivuaine jatkomoduulista tai syventävästä moduulista. Jos opiskelija ei ole suorittanut tekniikan kandidaatin tutkinnossa vastaavaa perus- tai jatkomoduulia tai muuten hankkinut vastaavia tietoja, sivuaineeseen on suoritettava kaksi moduulia (perus- ja jatkomoduuli tai jatko- ja syventävä moduuli). Sivuaine voi muodostua myös muun koulutusohjelman perusmoduulista ja jatkomoduulista.

Suositeltavia sivuaineita ovat esim. rakentamistalous, talotekniikka, LVI-tekniikka, kiinteistöjohtaminen ja puutuotantotekniikka.

Ylempi koulutusohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista koulutusohjelmista tai toisesta Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja.

Erikoismoduuli

Diplomi-insinöörin tutkintoon kuuluu lisäksi erikoismoduuli, joka yleensä on pää- tai sivuaineelle määritelty erikoismoduuli. Erikoismoduuli voi olla myös opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jota pääaineen vastaava professori puoltaa ja jonka sisällön koulutusohjelman johtaja hyväksyy.

Tieteen metodiikan opinnot

Tieteen metodiikan moduulin (M-moduuli, 10 op) tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Opinnot koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Moduuliin sisällytettävien kurssien laajuus on 5 op, ja opiskelija valitsee kurssit metodiikan kurssiluettelosta. Koulutusohjelma voi myös määrätä tietyn metodikurssin pakolliseksi, mutta toisen kursseista tulee aina olla opiskelijan valittavissa.

Mahdollisista muista opinnoista sovitaan pääaineen syventävästä moduulista vastaavan professorin kanssa. Mahdollisista korkeakoulun ulkopuolella suoritettavista, moduuliin kiinnitettävistä kursseista sovitaan opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) vahvistamisen yhteydessä

Diplomityö

Diplomityö tehdään (30 op) tehdään koulutusohjelman syventäviin opintoihin liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Diplomityön aihetta voi hakea, kun ylemmästä korkeakoulututkinnosta on suoritettu vähintään 60 opintopistettä.  Diplomityöstä kerrotaan lisää Diplomityö ja valmistuminen –osiossa.

Kielitaidon osoittaminen

Tutkintosäännön kielitaitovaatimukset:

Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä.

Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassa kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä.

Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä  kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe.

Mikäli opiskelija on osoittanut vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä.

Harjoittelu

Ylempään perustutkintoon voi sisältyä koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta ja muusta työelämätietoudesta kerrotaan lisää Harjoittelu –osiossa. 

Login Form

Powered by jms multisite for joomla