Yliopisto ja korkeakoulu

Aalto-yliopisto

Aalto-yliopisto on teknillisten tieteiden, kauppatieteiden ja taideteollisen alan monialainen tiede- ja taideyhteisö. Yliopisto rakentuu suomalaisille vahvuuksille ja sen päämääränä on kehittyä omaleimaisena kokonaisuutena yhdeksi maailman kärkiyliopistoista. Aalto-yliopiston kulmakiviä ovat vahva opetus ja tutkimus. Perus- ja jatko-opiskelijoita yliopistossa on 20 000 ja henkilöstöä noin 5 000, joista professoreja 370.

Opiskelijat osana Aalto-yhteisöä

Opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöä – he ovat mukana rakentamassa uutta yliopistoa ja sen opiskelukulttuuria. Aalto-yliopistoon halutaan luoda aidosti avoin ja innostava ilmapiiri, joka kannustaa jatkuvaan uuden oppimiseen. Aalto-yliopistosta valmistuminen edellyttää ahkeraa opiskelua ja opintoihin sitoutumista. Opetus on vaativaa, mutta yliopisto tukee opiskelijoitaan opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Aalto-yliopistosta valmistuu kauppatieteiden ja taiteen kandidaatteja ja maistereita, tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä sekä arkkitehtejä ja maisema-arkkitehtejä. Aalto-yliopisto kouluttaa oman alansa erikoisosaajia ja monialaisia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi.

Opiskelua yli korkeakoulurajojen

Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aalto-yliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä Aalto-yliopiston sisäisen liikkuvuuden kursseja, jotka ovat avoimia kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (IDBM) ja Creative Sus-tainability ovat Aalto-yliopiston ensimmäiset yhteiset, poikkitieteelliset maisteriohjelmat. Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat yliopiston uuden osaamisen työpajoja. Factoryt ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset ja julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti. Pajojen taustalla ovat alueet, joissa kolmella korkeakoululla on jo olemassa tieteidenvälistä yhteistyötä

Lisää opiskelusta Aalto-yliopistossa https://into.aalto.fi/

Perustieteiden korkeakoulu

Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulu (Aalto SCI) on yksi neljästä teknillisen korkeakoulun pohjalta muodostetusta tekniikan alan korkeakoulusta Aalto-yliopistossa, ja suurin kuudesta Aalto-yliopiston korkeakoulusta.

Korkeakoulu on tunnettu korkeatasoisesta ja vaikuttavasta tutkimuksestaan, joka on arvioitu korkeatasoiseksi myös kansainvälisissä arvioinneissa. Koulussa on useita opetuksen ja tutkimuksen huippuyksiköitä.

Perustieteiden korkeakouluun kuuluu seitsemän ainelaitosta, jotka ovat lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos, matematiikan ja systeemianalyysin laitos, mediatekniikan laitos, teknillisen fysiikan laitos, tietojenkäsittelytieteen laitos, tietotekniikan laitos ja tuotantotalouden laitos sekä kolme erillislaitosta, jotka ovat kielikeskus, O.V. Lounasmaa -laboratorio ja tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT (yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa). Korkeakoulun osana toimii myös EIT ICT Labs, jonka tavoitteena on synnyttää dynaaminen ja itseään vahvistava eurooppalainen ICT-alan ekosysteemi.

Perustieteiden korkeakoulu vastaa Aalto-yliopiston yhteisestä perusopetuksesta matematiikassa, fysiikassa, tietotekniikassa ja tuotantotaloudessa.

Perustieteiden korkeakoululla on neljä kandidaattitason hakukohdetta: informaatioverkostot, teknillinen fysiikka ja matematiikka, tietotekniikka sekä tuotantotalous. Maisterivaiheessa tarjolla on useita pääaineita ja master-ohjelmia sekä suomeksi että englanniksi informaatioverkostojen, teknillisen fysiikan, matematiikan ja systeemitieteiden, tietotekniikan ja tuotantotalouden aloilta. Lisäksi korkeakoulussa on kaksi kansainvälistä kaksoistutkintoon johtavaa maisteriohjelmaa: NordSecMob – Master's Degree Programme in Security and Mobile Computing (Erasmus Mundus) ja euSYSBIO - Master's Degree Programme in Systems Biology (Erasmus Mundus). Tarjolla on myös runsaasti mahdollisuuksia kansainvälisiin opintoihin yhteistyösopimuksilla useiden ulkomaisten yliopistojen kanssa. Korkeakoulu on myös mukana poikkitieteellisessä International Design Business Management (IDBM) -ohjelmassa. IDBM on Aalto-yliopiston neljän korkeakoulun yhteinen maisteri- ja sivuaineohjelma, jonka tavoitteena on yhdistää tekniikan, kaupallisen alan ja muotoilun osaajat esimerkiksi uusien tuotteiden ja liiketoimintakonseptien kehityksessä ja painottaa designin tärkeyttä kilpailutekijänä.

Opiskelijoiden määrä vuonna 2012

Tekniikan kandidaatin tai diplomi-insinöörin tutkintoa suorittavia

2 686

Tekniikan tohtorin tutkintoa suorittavia

1 046

Opiskelijoita yhteensä

3 732

joista tutkintoa suorittavia kansainvälisiä opiskelijoita

12,6 %

 

Suoritetut tutkinnot vuonna 2012

Tekniikan kandidaatti

210

Diplomi-insinööri

223

Tekniikan lisensiaatti

10

Tekniikan tohtori

 77

Yhteensä

520

 

Korkeakoulun hallinto

Korkeakoulun viralliset toimielimet ovat dekaani ja perustieteiden akateeminen komitea. Korkeakoulun dekaanin tehtävänä on johtaa korkeakoulun operatiivista toimintaa. Perustieteiden akateeminen komitea päättää koulun akateemisista asioista.

Dekaanin tehtävänä on mm. ottaa opiskelijat korkeakouluun, tehdä rajattuun opintoaikaan ja menetetyn opinto-oikeuden palauttamiseen liittyvät päätökset sekä myöntää tutkinnot. Lisäksi dekaani käsittelee opiskelijavalintaan ja opinto-oikeuteen liittyvät oikaisuasiat.

Perustieteiden akateeminen komitea

Aalto-yliopiston johtosäännön mukaan kullakin korkeakoululla tulee olla oma akateemisten asioiden komitea, joka on yliopistolaissa tarkoitettu monijäseninen korkeakoulutason toimielin. Perustieteiden akateemisessa komiteassa ovat edustettuina professorit, muu tutkimus- ja opetushenkilökunta sekä opiskelijat, ja komitean puheenjohtajana toimii dekaani. Akateemisen komitean tehtävänä on päättää koulutusohjelmien opetussuunnitelmista, tutkintovaatimuksista sekä valintaperusteista sekä käsitellä ja päättää muut korkeakoulun akateemiset asiat mm. promootion järjestämisestä ja kunniatohtorin arvon antamisesta. Aalto-yliopiston akateemisten asioiden komitea on delegoinut mm. opetussuunnitelmista, tutkintovaatimuksista ja valintaperusteista päättämisen korkeakoulujen akateemisille komiteoille. Perustieteiden akateemisen komitean www-sivu löytyy osoitteesta https://inside.aalto.fi/display/fisci/Akateemisten+asioiden+komitea.

Koulutusneuvostot

Akateemisen komitean lisäksi korkeakoululla on koulutusneuvostoja sekä tohtorinkoulutusneuvosto. Kandidaattiohjelman koulutusneuvosto valmistelee ja kehittää teknistieteellisen kandidaattiohjelman opetussuunnitelmaa ja valintaperusteita sekä kehittää ja yhdenmukaistaa korkeakoulun kandidaattikoulutusta.

Alakohtaisten koulutusneuvoston tehtävänä on hyväksyä diplomitöiden valvojat ja ohjaajat sekä arvostella diplomityöt. Lisäksi koulutusneuvostot tekevät maisteriohjelmien esitykset akateemiselle komitealle opetussuunnitelmasta ja valintaperusteista. Tarkemmat tiedot koulutusneuvostoista löytyvät sivuilta sci.aalto.fi.

Opetuksesta vastaavat laitokset

Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos

http://becs.aalto.fi/fi/

Laitoksen johtaja: professori Jouko Lampinen

BECS-, Becs-114 ja Tfy-99 -alkuiset kurssit

Tutkimuksen keskipisteessä ovat elävät ja muut kompleksiset systeemit, niiden mittaaminen, analysointi, ymmärtäminen ja hallinta. Mielenkiintomme suuntautuu pienestä isoon: kvantista molekyylien vuorovaikutukseen; nanosysteemeistä hermostoihin, aivoihin ja sydämeen; ja tietoisuuteen, sosiaalisiin verkkoihin ja kansantalouteen; ja edelleen it-teknologia systeemeihin. Työssämme yhdistämme kokeellista tutkimusta ja laskennallisia menetelmiä. Kehitämme algoritmeja ja uusia teknologioita, joilla selvitämme terveydenhuoltoon, lääketieteelliseen diagnostiikkaan, yhteiskuntaan, energiaan ja ympäristöön liittyviä ongelmia.

Lääketieteellisen tekniikan tutkimuksemme tähtää solutason mekanismien ymmärtämiseen, aivojen ja sydämen toiminnan kartoittamiseen sekä uusien, innovatiivisten teknologioiden kehittämiseen. Tutkimuksemme on monitieteellistä ja verkostoitunutta. Yksi keskeinen mittauspaikkamme, Aallon, HUS:n ja Helsingin yliopiston yhteinen BioMag-laboratorio, lukeutuu maailman parhaiten varustettuihin biosähkömagneettisten ilmiöiden tutkimuskeskuksiin. Yhteistyö alan johtavien suomalaisyritysten kanssa on tiivistä.

Laskennallisen tieteen tutkimuksemme keskittyy laaja-alaisesti kompleksisten fysikaalisten, biologisten, kognitiivisten ja sosiaalisten järjestelmien rakenteiden ja käyttäytymisen ymmärtämiseen. Käytämme laskennallisia analyysi- ja mallintamismenetelmiä sekä teemme simulaatioita kokeellisten tutkimusmenetelmien tuottamien data-aineistojen pohjalta. Tutkimuksessamme on neljä toisiaan tukevaa aluetta: mallit ja menetelmät, keinotekoiset järjestelmät, kognitiiviset ja sosiaaliset järjestelmät sekä laskennallinen systeemibiologia. Laskennallisen tieteen perus- ja jatkokoulutus pohjautuu näihin osa-alueisiin ja niihin liittyviin tutkimusmenetelmiin.

Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos antaa opetusta teknillisen fysiikan pääaineeseen.

Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

http://math.aalto.fi/fi/  

Laitoksen johtaja: professori Olavi Nevanlinna

MS-, Mat-1-, Mat-2, Mat-5-alkuiset kurssit          

Matematiikan ja systeemianalyysin laitos antaa matematiikan opetusta kaikille teknillisen alan korkeakouluille. Opetus koostuu peruskursseista ja syventävistä kursseista. Peruskursseilla käsitellään differentiaali- ja integraalilaskentaa, differentiaaliyhtälöitä, diskreettiä matematiikkaa, lineaarialgebraa sekä todennäköisyyslaskentaa ja tilastotiedettä. Syventävillä kursseilla perehdytään laitoksen tutkimusaloihin. Lisäksi laitos antaa jatkokoulutusta.

Tutkimusta tehdään matematiikan, erityisesti tekniikassa tarvittavien matemaattisten mallien ja numeeristen menetelmien, aloilla. Tutkimuksen painopistealoja ovat algebra ja kombinatoriikka, inversio-ongelmat, numeeriset menetelmät, osittaisdifferentiaaliyhtälöt ja stokastiikka. Matematiikan tutkimuksessa ja soveltamisessa tekniikkaan tehdään laajaa kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä.

Systeemianalyysin laboratorio antaa systeemitieteiden ja sovelletun matematiikan opetusta optimoinnin, päätöksenteon, simuloinnin, tilastotieteen ja stokastiikan alueilta.

Laboratoriossa tutkitaan teknistaloudellisten systeemien matemaattisia malleja sekä systeemiajattelun ja päätöksenteon tukemisen menetelmiä. Tutkimusaiheita ovat mm. päätösanalyysi, portfoliomallit, riskianalyysi, investointiteoria, teknologian ennakointi, peliteoria, laajojen järjestelmien optimointimallit, matemaattiset algoritmit ja niiden ohjelmointitoteutukset, tietokoneavusteinen päätöksenteko, matemaattinen taloustiede, ympäristö- ja ilmastopäätöksenteko sekä systeemiäly. Näihin aiheisiin liittyviä haastavia tutkimustehtäviä on Aalto-yliopiston lisäksi lukuisissa tutkimuslaitoksissa.

Laboratorio on Systeemianalyysin, päätöksenteon ja riskienhallinnan kansallista tutkijakoulua johtava ja koordinoiva yksikkö. Tutkijakoulu toimii yhteistyössä useiden alamme ulkomaisten huippuyksikköjen kanssa. Opiskelijoiden liikkuvuutta ulkomaille tuetaan aktiivisesti niin perus- kuin jatko-opiskeluvaiheessa.

Matematiikan ja systeemianalyysin laitos vastaa kandidaattiohjelman matematiikan ja systeemitieteiden pääaineesta ja sivuaineista sekä kantaa päävastuun laskennallisen tieteen ja tekniikan sivuaineesta. Laitos vastaa myös Aalto-yliopiston tekniikan korkeakouluille annettavasta matematiikan perusopetuksesta.

Teknillisen fysiikan laitos

http://physics.aalto.fi/

Laitoksen johtaja: professori Matti Kaivola

PHYS-, Tfy-0., Tfy-3., Tfy-56., Tfy-125. -alkuiset kurssit

Teknillisen fysiikan laitoksella tehtävä tutkimus palvelee monipuolisesti perus- ja jatko-opiskelijoiden koulutusta. Laitokselta valmistuu vuosittain noin 20–35 diplomi-insinööriä ja 15–20 tekniikan tohtoria. Koulutus tapahtuu tutkimusryhmissä, joissa opiskelijat saavat yksilöllistä ohjausta käytännön tutkimustyöhön: oman tutkimusaiheen hahmottamiseen, kokeelliseen ja teoreettiseen tutkimustyöhön, julkaisujen kirjoittamiseen ja esiintymiseen kansainvälisissä kokouksissa. Tutkimuksen tärkeimpiä rahoittajia ovat Suomen Akatemia, Tekes ja EU:n puiteohjelmat. Pääsääntöisesti tutkimus tehdään yhteistyönä muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa ja yhä enenevästi osana kansainvälisiä verkostoja. Monet jatko-opiskelijat on palkattu opetusministeriön rahoittamiin kansallisiin tutkijakouluihin, joista fysiikan alan suurinta, materiaalifysiikan tutkijakoulua johdetaan Teknillisen fysiikan laitokselta. Myös monet yksityiset säätiöt rahoittavat jatko-opintoja merkittävällä panoksella.

Kokeellisessa fysiikassa pääpaino on nanomateriaalien ja -rakenteiden valmistuksen, ominaisuuksien ja sovellusten tutkimuksessa. Ajankohtaisia tutkimuskohteita ovat itsejärjestymiseen perustuvat funktionaaliset materiaalit, hiilen nanoputket ja nanohiukkaset, nanomagnetismi ja spintroniikka, nano-optiikka ja nanomateriaaleja hyödyntävät energiasovellukset. Kampuksen keskellä sijaitseva Nanotalo ja sen yhteydessä oleva kansallinen nanomikroskopiakeskus tarjoavat tutkimukselle ajanmukaiset resurssit. Nano-optiikan tutkimus on sijoittunut kampusalueen toiseen vahvaan kokeellisen tutkimuksen keskittymään, Aalto-yliopiston ja VTT:n yhteiseen mikro- ja nanotekniikan keskukseen, Micronovaan. Nanoteknologian ohella laitoksen kokeellisten ryhmien tutkimusaiheita ovat mm. puolijohdemateriaalit, katalyysireaktiot, laserfysiikka, mikroakustiikka ja laserablaatio.

Teoreettinen ja laskennallinen fysiikka tukee kokeellista tutkimusta mallintamalla materiaaleja ja ilmiöitä sekä analysoimalla koetuloksia ennusteiden avulla. Kvanttimekaaniset elektronirakennelaskut ovat materiaalien ominaisuuksien mallinnuksen perusta. Statistinen fysiikka on keskeisessä asemassa tutkittaessa kompleksisia materiaaleja ja ilmiöitä kuten kiteiden kasvua. Tällaisia ilmiöitä kuvataan moniskaalamallinnuksella. Laskennallisessa biologisessa fysiikassa sovelletaan fysiikan menetelmiä elollisen luonnon ongelmiin molekyylitasolta biologisiin järjestelmiin. Monihiukkaskvanttimekaniikan perusmenetelmiä sekä myös elektronirakennelaskuja käytetään nanorakenteiden ominaisuuksien ja ilmiöiden tutkimuksessa. Monihiukkaskvanttimekaniikka on keskeisessä roolissa tutkittaessa fermioni- ja bosonikvanttikaasujen perusominaisuuksia. Kvantti-informatiikan tutkimus tähtää tulevaisuuden kvanttitietokoneen realisointiin ja sen algoritmien kehittämiseen.

Teknillisen fysiikan laitoksen teoreettisen ja laskennallisen fysiikan tutkimuksesta vastaa suurelta osin Suomen Akatemian Laskennallisen nanotieteen huippuyksikkö COMP, johon kuuluu seitsemän tutkimusryhmää. COMPin ryhmien lisäksi teoreettista ja laskennallista työtä tehdään laitoksella myös muissa tutkimusryhmissä, mukaan lukien kokeelliset ryhmät.

Energia-alan tutkimus laitoksella on keskittynyt ydintekniikkaan ja säteilyfysiikkaan sekä uusiin energiatekniikoihin ja nanoteknologian energiasovelluksiin. Toiminta on voimakkaasti verkottunut kansainväliseen tutkimus- ja koulutusyhteistyöhön. Ydintekniikkaan liittyvissä projekteissa perehdytään kokeellisten, matemaattisten ja laskennallisten menetelmien käyttöön vaativissa fissio- ja fuusioenergian poikkitieteellisissä insinööritehtävissä.

Uusien energiateknologioiden tutkimus painottuu aurinko- ja polttokennojen kehittämiseen, hajautettuihin energiaratkaisuihin sekä energia-analyyseihin. Ajankohtaisia projekteja ovat nanoteknologian energiasovellukset ja energiaratkaisut ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tutkimustyö on verkottunutta, kansainvälistä ja sisältää yritysyhteistyötä. Kurssit perehdyttävät uuden energian fysiikkaan ja sovelluksiin.

Teknillisen fysiikan laitos vastaa kandidaattiohjelman teknillisen fysiikan pääaineesta sekä kandidaatin tutkinnon teknillisen fysiikan ja energiatieteiden sivuaineista. Laitos vastaa myös Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulujen yhteisestä fysiikan perusopetuksesta.

Mediatekniikan laitos

http://mediatech.aalto.fi

Laitoksen johtaja: professori Tapio Takala

ME, T-75 ja T-111 -alkuiset kurssit

TUAS-talo (Otaniementie 17)

Mediatekniikan laitoksen toimialaan kuuluu digitaalinen media eri muodoissaan, niin julkaisualustana kuin vuorovaikutteisena ympäristönäkin. Tavoitteena on edistää sitä monitahoista teknistä, sisällöllistä ja psykologistakin osaamista, mitä nykyaikaisten mediatuotteiden ja -järjestelmien rakentaminen vaatii. Tuote voi sisältää monia eri medialajeja (kuva, ääni, video, 3D-grafiikka jne.), joita on osattava käsitellä erilaisilla teknisillä alustoilla (esim. pöytätietokone, WWW, pelikonsoli, mobiililaitteet), minkä lisäksi on otettava huomioon käyttäjän vaatimukset.

Tutkimuksen painopistealueita ovat tietokonegrafiikka ja vuorovaikutustekniikka, virtuaaliympäristöt, digitaalisen kuvan laatu sekä erilaiset www-palvelujen tekniikat mukaan lukien semanttinen web. Opetuksessa digitaalista mediaa lähestytään toisaalta teknisestä näkökulmasta, so. miten mediaa esitetään digitaalisena ja kuinka sitä käsitellään algoritmisesti. Toisena näkökulmana on mediasisällön tuotantoprosessi sekä siinä tarvittavat suunnittelutaidot - käytettävyyttä ja esteettisyyttäkään unohtamatta.

Mediatekniikan laitos vastaa osaltaan informaatioverkostojen ja tietotekniikan perusopintojen ja pääaineen opetuksesta.

Tietojenkäsittelytieteen laitos

http://ics.aalto.fi/fi/  

Laitoksen johtaja: professori Pekka Orponen

ICS, T-61 ja T-79 -alkuiset kurssit

Tietotekniikan talo (Konemiehentie 2)

Tietojenkäsittelytieteen laitoksen tutkimuksen ja opetuksen painopiste on tehokkaiden laskennallisten menetelmien kehittäminen ja tarjoaminen tieteen, teknologian ja yhteiskunnan haastavien sovellusten tarpeisiin. Laitoksen erityisvahvuuksia ovat suurten, moniulotteisten tietoaineistojen laskennalliset analyysimenetelmät sekä monimutkaisten ohjelmistojen, tietoverkkojen ja muiden tietojenkäsittelyjärjestelmien laskennallinen mallintaminen ja suunnittelu. Laitoksen opetus pohjautuu sen tutkimuksellisiin vahvuuksiin, joihin nojautuen laitos kouluttaa nykyaikaisen tietojenkäsittelytekniikan eturivin asiantuntijoita. Laitoksessa toimii kolme kansallista tutkimuksen huippuyksikköä: Laskennallisen päättelyn huippuyksikkö sekä osa Algoritmisen data-analyysin huippuyksikön ja Molekylaarisen systeemi-immunologian ja fysiologian huippuyksikön tutkimusryhmistä.

Tietojenkäsittelytieteen laitos vastaa yhdessä mediatekniikan ja tietotekniikan laitosten kanssa tietotekniikan perus- ja pääaineopinnoista.

 

Tietotekniikan laitos

http://cse.aalto.fi/fi/  

Laitoksen johtaja: professori Heikki Saikkonen

CSE, T-76, T-86, T-93, T-106, T-109, T-110, T-121, ja T-128 -alkuiset kurssit

Tietotekniikan talo (Konemiehentie 2)

Tietotekniikan laitos tutkii ja opettaa laaja-alaisesti tieto- ja ohjelmistotekniikan menetelmiä, sekä niiden soveltamista ja liiketoimintaa tietointensiivisissä palveluissa ja tuotteissa. Se huolehtii myös koko Aalto-yliopiston yhteisestä tieto- ja ohjelmistotekniikan perusopetuksesta. Korkean akateemisen tason lisäksi laitos pyrkii toiminnassaan käytännön vaikuttavuuteen.  Tutkimus on konstruktiivista ja kokeellista. Sitä tehdään yhteistyössä teollisuuden ja akateemisten kumppanien kanssa. Monitieteisissä projekteissa toimii insinöörien lisäksi kauppa- yhteiskuntatieteilijöitä, psykologeja sekä teollisia suunnittelijoita.

Ohjelmistotekniikan (OT) kohteena ovat ohjelmistojen suunnittelu- ja toteutustekniikat sekä keskeiset teknologiat, kuten ohjelmointikielet ja kääntäjät, tiedonhallintajärjestelmät, käyttöjärjestelmät sekä sulautetut ja hajautetut järjestelmät. Tietoliikenneohjelmistojen (TLO) kohteena ovat internet-teknologiat, IP-pohjaisten järjestelmien suunnittelu ja toteutus, mobiiliverkot sekä sovellukset ja palvelut erilaisissa verkkoympäristöissä. Keskeisiä aiheita ovat tietoturvallisuus ja palveluarkkitehtuurit, palveluiden hallinta, liikkuvuus, laatu ja laskutus. Ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon alueella (SoberIT) tutkitaan mm. ohjelmistoarkkitehtuureja ja -prosesseja, ohjelmistointensiivistä tuote- ja palveluliiketoimintaa, hajautettua tuotekehitystä, digitaalista taloutta, tuotetiedonhallintaa, informaatioergonomiaa sekä tietotekniikkaoikeutta.

Tietotekniikan laitos vastaa yhdessä mediatekniikan ja tietojenkäsittelytieteen laitosten kanssa tietotekniikan perus- ja pääaineopinnoista.

Tuotantotalouden laitos

http://tuta.aalto.fi/fi/

Laitoksen johtaja: professori Hannele Wallenius

TU- ja TUO-alkuiset kurssit

TUAS-talo (Otaniementie 17)

Laitos tuottaa opetusta pääasiassa tuotantotalouden sekä informaatioverkostojen pääaineisiin. Laitoksen johtajana toimii professori Hannele Wallenius ja varajohtajana professori Karlos Artto. Laitos on jaettu kolmeen tutkimusryhmään, jotka ovat teollisuustalouden tutkimusryhmä, työpsykologian ja johtamisen tutkimusryhmä sekä strategisen johtamisen tutkimusryhmä. Laitoksessa toimii myös erillinen BIT-tutkimuskeskus, jolla on 20 vuoden kokemus monialaisesta tutkimuksesta. Se tarjoaa ainutlaatuisen foorumin laitoksen akateemiselle tutkimukselle, jolla on merkittävää yhteiskunnallista vaikutusta. Laitoksen kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus ja tiiviit yhteydet elinkeinoelämään luovat perustan tarjotulle opetukselle.

Tuotantotalous yhdistää tekniikan ja talouden osaamisen ymmärrykseen organisaatioista tavalla, joka synnyttää arvoa tuottavia prosesseja ja menestyksellistä liiketoimintaa. Laitoksen keskeinen painopistealue on teknologiapohjaisen liiketoiminnan rakentaminen ja siihen liittyvät muutosprosessit, joita tarkastellaan kolmesta toisiaan täydentävästä perspektiivistä: strategia, operaatiot ja ihmiset.

Tuotantotalouden laitoksen visiona on kuulua globaalisti johtavien akateemisten asiantuntijaorganisaatioiden joukkoon osaamisalueillaan. Missiona on myötävaikuttaa kansallisen kilpailukyvyn kehittymiseen siten, että luodaan ja kehitetään globaalissa mittakaavassa menestyksekästä teknologiaperustaista liiketoimintaa. 

Login Form

Powered by jms multisite for joomla